Back to Top

Luonnonvarakeskus tutkii Kyttyrälohen poikasvaellusta Tenolla

Julkaistu: 20.05.2024 18:20

Räjähdysmäisesti lisääntyneen vieraslajin, kyttyrälohen poikasvaellusta seurataan Tenojoen vesistössä rysäpyynnein ja nuottauksin kevään ja alkukesän aikana. Tavoitteena on selvittää poikasvaelluksen ajoittumista, kalojen kasvua ja ravinnonkäyttöä sekä arvioida mahdollisia vesistön alkuperäisille lajeille aiheutuvia ongelmia.

─ Kyttyrälohen runsastumisen mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi lajin poikasvaihe olisi syytä tuntea nykyistä paremmin, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tutkimus toteutetaan Tenojoen vesistössä keväällä-kesällä 2024, jolloin syksyllä 2023 kuteneiden kyttyrälohien poikaset vaeltavat joesta niiden mereisille kasvualueille. Tutkimuskokonaisuus jakautuu kahteen erilliseen osaan: poikasten rysäpyyntiin Tenojoessa ja sen sivujoissa, sekä poikasten nuottaukseen Tenojokisuussa joen ja meren vaihettumisvyöhykkeellä.

Rysäpyynnit toteutetaan pienillä havasrysillä Tenon pääuomassa ja Tenon sivujoessa Utsjoessa. Rysäpyynnit aloitetaan mahdollisimman aikaisin keväällä, toukokuun alkupuoliskolla ja niitä jatketaan päivittäin niin kauan kuin poikasia vaeltaa, todennäköisesti kesäkuun puoliväliin-loppuun asti. Kyttyrälohen poikasnuottauksia tehdään Tenojokisuussa touko-heinäkuussa 1–2 kertaa viikossa.

Kasvumittauksia ja isotooppianalyysejä

Rysä- ja nuottauspyynneissä saaliiksi jääneistä poikasista tehdään aina tavanomaiset pituus- ja painomittaukset, joista seurataan poikasten mahdollista kasvua vaelluskauden aikana. Lisäksi saaduista poikasista otetaan otos ravinnonkäyttö- ja isotooppitutkimuksia varten.

Näillä tutkimuksilla pyritään selvittämään, missä vaiheessa vaellusta ja mitä ravintoa kyttyrälohen poikaset käyttävät ja miten poikaset kasvavat alasvaelluksen aikana sekä Tenojokisuulla ennen varsinaisen merivaelluksen alkamista.

Poikasvaellus tunnetaan heikosti

Kyttyrälohen elinkierron eri vaiheista, kuten nousuvaelluksen ja kudun ajoittumisesta sekä mätimunien kehittymisestä ja poikasten kuoriutumisesta, on viime vuosina saatu kerättyä uutta ajantasaista tietoa Tenojoen vesistöstä. Myös lajin levittäytymisestä vesistön eri osiin on kattava kuva monipuolisen lohikantojen seurantajärjestelmän ansiosta.

Kyttyrälohen poikasten alasvaelluksesta (=smolttivaellus) on sitä vastoin hyvin vähän tutkittua tietoa. Vaelluksen ajoittuminen sekä poikasten mahdollinen ravinnonkäyttö kuoriutumisen jälkeen jokivarren kutualueilla ja alasvaelluksen aikana tunnetaan vielä puutteellisesti.

Tutkimus toteutetaan osana ulkoministeriön rahoittamaa ”Haitallisten vieraslajien hallinnan ja osaamisen vahvistaminen Barentsin alueella” -hanketta.

Kalastusmääräykset lyhentävät lohen kalastusaikaa Tornionjoella

Julkaistu: 04.04.2024 10:30

Tornionjoen kalastusmääräyksiä joudutaan kiristämään jokialueella viime vuoteen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen sopivat Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä, ja ne tulevat voimaan 1.6.2024.

Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää.

Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa tänä vuonna viikkoa myöhemmin ja päättyy viikkoa aiemmin verrattuna edellisiin vuosiin. Kalastus on sallittua 8.6. klo 12 alkaen. Viimeinen sallittu kalastuspäivä on 25.8.

Lohen lippokalastuskausi eli kalastus pitkävartisella haavilla alkaa 8.6. keskipäivällä. Viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.7.

Myös puntti- eli spinnflugakalastuksen kalastusaikaa siirretään myöhemmäksi. Tämä viehekalastuksen muoto heittopainon avulla on sallittua keskipäivästä 8.6. alkaen 16.6 saakka karttaan merkityillä alueilla Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella. Spinnflugakalastus tai yli 40 grammaa painavat vieheet, jotka voivat tarttua lohiin niiden ulkopuolelta ovat siten kyseisillä koskialueilla kiellettyjä 17.6. alkaen.

Kalastusmääräyksiä koskevien neuvottelujen pohjana käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa raporttia Tornionjoen kalakantojen tilasta.

Tulevalle kalastuskaudelle tehdyt muutokset liittyvät siihen, että lohen heikko nousu Tornionjokeen saattaa jatkua, mistä syystä lohen kalastuspainetta joessa vähennetään kalastuskauden alussa ja lopussa. Tällä tavalla suojellaan lisääntymisen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita suurikokoisia lohia, jotka nousevat jokeen kalastuskauden alussa ja jotka ovat asettuneet kutureviireilleen joen yläjuoksulle kalastuskauden lopussa.

Sidosryhmien kuulemisessa esille nousi etenkin ehdotus siitä, että kalastuskauden alkua siirrettäisiin myöhemmäksi noin viikolla ensimmäiseen koulujen päättymistä seuraavaan viikonloppuun.

Kalastuskauden loppua koskevista rajoituksista käsitykset vaihtelivat paljon. Huolta kannettiin kalastusmatkailuyritysten toimintaedellytyksistä, joka neuvotteluratkaisussa otettiin huomioon siten, että kalastuskautta lyhennettiin loppupäästä 10 päivää ehdotettua vähemmän.

Suomi ehdotti myös kalastajakohtaisten rysämäärien rajoittamista sopimusalueella, josta ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen.

Pöytäkirjalla sovitut määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.

Tenon päivitetty kalastussääntö etenee eduskuntaan – sääntelytoimet on suunniteltu lohikantojen tehokkaaseen vahvistamiseen

Julkaistu: 22.02.2024 16:05

Valtioneuvosto esittää Tenon kalastussäännön 2024–2030 ja sen voimaansaattamislain hyväksymistä. Kalastuksen järjestämiseksi on tärkeää, että Suomella ja Norjalla on yhteinen kalastussääntö, jonka mukaan Tenolla kalastetaan.

Hallituksen esitys Tenon päivitetyksi kalastussäännöksi hyväksyttiin valtioneuvostossa 20.2. Esitykseen sisältyvällä lailla saatetaan voimaan kalastussääntö ja tarkennetaan viranomaisten tehtäviä kalastuksen järjestämisessä ja kalakantojen hoidossa.

Norjan kanssa joulukuussa allekirjoitetun Tenojoen kalastussäännön sisältämät kalastuksen sääntelytoimet on suunniteltu lohikantojen vahvistumisen kannalta tehokkaiksi.

Lohikantojen heikon tilanteen takia lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain, lohikantojen elpymisen ja joen pääuoman eri lohikantojen vaellusajankohtien mukaan. Kalastussääntö sisältää kriteerit siitä, miten lohenkalastusta avataan lohikantojen elpyessä. Lisäksi muiden lajien kuin lohen kalastusmahdollisuuksia helpotetaan. Esimerkiksi kyttyrälohen kalastus helpottuu.

Annetut lausunnot noudattivat suurelta osin aiemmalla lausuntokierroksella esille tuotuja näkökulmia. Lausuntojen perusteella tarkennettiin esityksen perustelutekstejä.

Hallituksen esitys kävi myös Oikeuskanslerinviraston ennakkotarkastuksessa, jossa ei ilmennyt huomautettavaa.

Hallituksen esityksessä itsessään suositellaan, että se saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Viime kesä Tenolla ei ollut suotuisa lohikantojen elpymiselle. Suomen ja Norjan yhteisen tutkimusryhmän mukaan yhden merivuoden lohia nousi jokeen jälleen vähän, joten suurempien lohien osalta tilanne ei todennäköisesti parane vuonna 2024.
Tenojoen kalakantojen kestävän käytön ja hoidon ohella kalastussäännön tarkoituksena on edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia ja ylläpitää paikallisia kulttuuriperinteitä.

”Heikossa lohitilanteessa pitää miettiä uusia keinoja Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin säilyttämiseksi, ja siihen kalastussääntöön sisältyvä poikkeuslupa voi tarjota mahdollisuuksia. Nämä poikkeusluvatkin pitää suunnitella niin, että lohia kuolee mahdollisimman vähän, mitä avataan hallituksen esityksen perusteluissa”, neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste toteaa.

Nousu-ohjelma jatkuu

Julkaistu: 12.02.2024 15:05

Parkkikoski, Lestijoki. Kuva: Eero MäenpääParkkikoski, Lestijoki. Kuva: Eero MäenpääValtakunnallinen Nousu-ohjelma on saanut jatkorahoitusta vuosille 2024–2027, millä on suuri merkitys virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman puitteissa toteutettiin laajasti Nousu-hankkeita Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta.

Valtakunnallisen Nousu-ohjelman merkitys vaelluskalojen tilaa parantavana ohjelman on tunnistettu, kun uusi hallitus joulukuussa 2023 myönsi ohjelmalle jatkorahoitusta vuosille 2024–2027. Vaikka rahoitus pienenikin edellisestä kaudesta, voidaan sen jatkuvuutta pitää merkittävänä käden ojennuksena virtavesistä riippuvaisten vaelluskalakantojen hoitotyölle. Uudella ohjelmakaudella Nousu-ohjelmalla on käytettävissä valtakunnallisesti vuosittain noin 2 miljoonaa euroa kalojen vapaata liikkumista mahdollistaviin hankkeisiin. Kolme alueellisesti toimivaa Nousu-ohjelman koordinaattoria sekä maa- ja metsätalousministeriössä toimiva projektikoordinaattori jatkavat työtä valtakunnallisen kalatiestrategian sekä lohi- ja meritaimenstrategian asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuosina 2020–2023 Nousu-ohjelman ensimmäistä kautta toteutettiin laaja-alaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella, joka kattaa rannikkoalueen Keski-Pohjanmaan Lestijoelta aina Etelä-Karjalan Hiitolanjoelle saakka. Ensimmäisellä kaudella varoja kohdistettiin valtakunnallisesti tunnistettuihin kärkikohteisiin ja samaan aikaan edistettiin uusia nousuesteiden poistohankkeita. Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti ensimmäisen kauden aikana yhteensä 17 hanketta.

Patojen purku- ja muuttamishankkeiden lisäksi merkittäviä avustuksia annettiin myös Mustionjoelle rakennettujen teknisten kalateiden toimivuuden seurantaan ja Vantaanjoen meritaimenen ja vaellussiian nousututkimuksiin. Avustettavien hankkeiden lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus teetti useita kalatie- ja kunnostussuunnitelmia sekä arkeologisia selvityksiä.

Nousu-ohjelman ensimmäisen kauden positiivinen havainto oli, että kaupungit ja kunnat olivat merkittävien kunnostustoimien hankevetäjinä tai toimivat tiiviissä yhteistyössä hanketta vetävien organisaatioiden kanssa. Haminan ja Raaseporin kaupungit sekä Kirkkonummen ja Sipoon kunnat toteuttivat omalla alueella hankkeita, joissa onnistuttiin poistamaan merkittäviä kalojen nousuesteitä. Myös Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Töllin myllyosuuskunta sekä Valonia saivat avustuksia hankkeisiin. Vatajankoski Oy luopui korvauksetta kahden voimalaitoksen käytöstä. Vatajankosken ennallistamistoimenpiteiden toteuttamiseen myönnettiin Nousu-ohjelmasta avustusta.

Nousu-hankkeet kartalla (mmm.fi)

Hankkeille on haettavissa avustusta

Nousu-ohjelmasta on haettavissa avustusta vuosina 2024–2027 toteutettaville kalojen vapaata kulkua mahdollistaville hankkeille. Ennen avustushakemuksen jättämistä pyydämme hankkeen vetäjiä ottamaan kalatalousviranomaiseen yhteyttä matalalla kynnyksellä, sillä usein miten on hyödyllistä käydä hankeen sisältöä ja toteutusta läpi ennen avustushakemuksen jättämistä. Näin toimimalla helpotamme hankevetäjien työtä ja mahdollistamme hankkeen jouhevan toteutuksen.

Luke: Tenon lohikannat punaisella – ei kalastettavaa

Julkaistu: 17.01.2024 10:16

Tenojoen lohikannat olivat vuonna 2023 jo viidettä vuotta peräkkäin syvässä aallonpohjassa. Kolmatta vuotta jatkuneesta lohenkalastuskiellosta huolimatta vesistön eri osille asetut kutukantatavoitteet eivät täyttyneet.

Tenojoen vesistön eri osista kerätyt monipuoliset seurantatiedot vahvistivat lohikantojen syvän aallonpohjan jatkumisen myös vuonna 2023 lohenkalastuskiellosta huolimatta. Mereltä jokeen palaava lohimäärä jäi vähäiseksi, mikä näkyi niin Tenon pääuoman kuin sivujokienkin seurannoissa.

– Vaikuttaa edelleen siltä, että lohen meriselviytymisen ongelmat jatkuvat ja aiempaa harvempi lohi palaa syönnösvaellukseltaan Tenoon, toteaa tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kutukantatavoitteet eivät täyttyneet

Lohen kutukantojen arvioitiin vuonna 2023 jääneen lähes kaikkialla vesistössä pienemmiksi kuin asetetut kutukantatavoitteet. Heikoimmassa tilassa olevien Tenon latvajokien, kuten Karas- ja Inarijoen, kutukannat ovat kuitenkin viime vuosina hieman vahvistuneet. Tämä johtunee niihin aiemmin kohdistuneen erittäin voimakkaan kalastuksen poistumisesta lohenkalastuskiellon ansiosta.

Tenon vesistön lohikannoissa ei vuonna 2023 ollut kalastettavaa ylijäämää eli enemmän lohia kuin kutukantatavoitteen täyttymiseen tarvittaisiin. Näin ollen lohenkalastuskiellon jatkuminen vuonna 2023 osoittautui biologisesti perustelluksi.

Lohikausi 2024

Ennusmerkit lohikaudelle 2024 ovat vaisut.

– Yhden merivuoden pikkulohia nousi Tenoon edellisten vuosien tapaan niukasti, mikä ennakoi heikkoa isompien lohien nousua kesällä 2024, kertoo Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.

Mikäli meriolosuhteissa tapahtuu lohen kannalta suotuisaa kehitystä ja lohen eloonjäänti merivaelluksen aikana parantuu, se näkyy ensimmäisenä pikkulohien määrän runsastumisena. Tilanteen kehitystä Tenolla seurataan aktiivisesti ja alustava käsitys tulevan kesän lohimääristä saadaan jo kesä-heinäkuun vaihteessa.

Luke: Lohen alasvaelluksesta tietoa Kemijoelta – pullonkaulana Petäjäskosken alue

Julkaistu: 16.01.2024 09:06

Kemijoella tutkittiin lohen vaelluspoikasten alasvaellusta joen rakennetulla alaosalla kesällä 2023. Vaelluspoikasista osa selviytyi kaikkien viiden voimalaitoksen ohi, ja ne käyttivät alasvaelluksellaan myös ohijuoksutusuomia. Kuolleisuuden keskeisiä pullonkaula-alueita olivat Petäjäskosken allas ja voimalaitos.

Kemijoen rakennetulla alajuoksulla toteutettiin radiotelemetriatutkimus, jossa neljäsosa merkityistä lohen vaelluspoikasista selviytyi viiden voimalaitoksen ohi jokisuuhun. Tämä on hieman suurempi osuus kuin aiemmassa tutkimuksessa vuonna 2015.

Tulosten perusteella vaelluspoikaset käyttivät alasvaellusreittinään myös ohijuoksutusuomia, kun ohijuoksutuksen osuus oli yli 20 % joen kokonaisvirtaamasta. Ohijuoksutusuomia käyttäneiden poikasten selviytyminen oli hieman parempaa kuin turbiinien läpi uineilla.

Pullonkaulana Petäjäskoski

Tutkimuksessa havaittiin keskeisen vaelluspoikasten selviytymisen pullonkaula-alueen sijaitsevan Valajas- ja Petäjäskosken välillä, jonne jäi 40 % Valajaskoskelta vapautetuista poikasista. Sama alue osoittautui ongelmalliseksi jo aiemmassa vuoden 2015 tutkimuksessa.

Tulokset antoivat lisäksi viitteitä siitä, että todennäköisyys vaelluksen keskeytymiselle kumuloituu. Enemmän voimalaitoksia ohittaneilla vaelluspoikasilla oli suurempi todennäköisyys menehtyä kuin vähemmän voimalaitoksia ohittaneilla.

Toimenpiteet tulisi aloittaa Valajas- ja Petäjäskoskelta

Alasvaellusta parantavia toimenpiteitä kannattaa alkuvaiheessa priorisoida voimalaitosketjun yläosaan Valajas- ja Petäjäskoskelle, joissa sijaitsevat tutkimuksen perusteella merkittävimmät ongelmakohdat. Ounasjoessa mahdollisesti kasvavat vaelluspoikaset kohtaavat kyseiset laitokset ja patoaltaan ensimmäisenä alasvaelluksellaan.

Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Voimalohi Oy:n yhteistyönä ja hankkeessa merkittiin radiolähettimillä yhteensä 125 lohen vaelluspoikasta. Hankkeen rahoittajina toimivat Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy sekä valtion Nousu-vaelluskalaohjelma.

Kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja nousee 69 vuoteen

Julkaistu: 21.12.2023 17:09

Kalastuslain muutos, jonka mukaan kalastonhoitomaksun maksuvelvollisuuden yläikäraja nousee nykyisestä 64 vuodesta 69 vuoteen astuu voimaan 1.1.2024. Muutos toteutetaan siten, että ne henkilöt, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, saavat jatkossakin harjoittaa kalastusta ilman valtiolle suoritettavaa kalastonhoitomaksua.

Saaliksi otettavat kalat on jatkossa lopetettava

Eläinten hyvinvointilain säätämisen yhteydessä tehty kalastuslain muutos, jonka mukaan saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla astuu voimaan 1.1.2024. Saaliskalan lopetusta voidaan lykätä, jos olosuhteet vaikeuttavat lopetusta, tai jos saalista säilytetään sumpussa taikka muussa vastaavassa kalojen tai rapujen säilyttämiseen soveltuvassa laitteessa tai tilassa. Lopetusvelvollisuus ei koske kerralla saatavaa suurta saalismäärää.

Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

Metsähallituksen kalastuslupien hinnat nousevat vuoden 2024 alussa

Kalastuksen vuorokausiluvat kallistuvat 10 eurosta 15 euroon. Uudet hinnat perustuvat maa- ja metsätalousministeriön asetukseen ja vapakalastusluvissa Metsähallituksen omaan päätökseen. Valtion alueille lunastetaan vuosittain noin 100 000 kalastuslupaa.

Hinnankorotusten taustalla ovat kasvaneet kustannukset. Esimerkiksi kalastuskohteiden istutukset ovat kallistuneet niin, että osa Metsähallituksen kalastuskohteista on tällä hetkellä tappiollisia.

– Kalastuskohteiden kustannukset ovat hiljalleen nousseet. Esimerkiksi kalaistutusten hinta on noussut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin noin 30 prosenttia. Vapalupien hintoja on tarkistettu viimeksi seitsemän vuotta sitten, kalastuksen johtava asiantuntija Olli Urpanen Metsähallituksesta kertoo.

Vuorokauden mittaisen vapaluvan hinta nousee 10 eurosta 15 euroon. Kausiluvan hinta puolestaan muuttuu 25 eurosta 30 euroon. Kohteilla, joille istutetaan kirjolohta, vuorokausiluvan hinta on 25 euroa aiemman 18 euron sijaan. Vapalupa mahdollistaa esimerkiksi perhokalastuksen tai kalastamisen virvelillä.

Tornion- ja Simojoen lohenpoikasten määrät hyvällä tasolla, Kymijoella menee huonommin

Julkaistu: 17.10.2023 14:25

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella Tornion- ja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna. Kymijoen poikastiheyksissä sen sijaan on laskeva suuntaus. Korkeiden syystulvien vuoksi Kiiminkijoen poikasseurantaa ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan.

Tornionjoen Suomen puoleisten alueiden sähkökalastuksissa kesänvanhojen, eli keväällä 2023 kuoriutuneiden, poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla (100 m²). Määrä on ollut suhteellisen vakaa jo kymmenkunta vuotta.

Kesänvanhoja poikasia löydettiin koko Tornionjoen seuranta-alueelta, jokisuulta aina joen latvoille saakka, sekä merkittävimmistä sivujoista. Se kertoo siitä, että näillä alueilla on syksyllä 2022 ollut lisääntyviä lohia, ja kutu on onnistunut.

─ Sähkökalastuksissa havaittiin kesänvanhoja poikasia myös Könkämäenon yläosassa, noin 20 km Kilpisjärveltä alavirtaan. Tämä on pohjoisin havainto onnistuneesta lohen kutemisesta Muonionjokeen laskevassa Könkämäenossa, mitä koskaan on tehty, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.

Vähintään vuoden vanhojen lohenpoikasten keskitiheydeksi arvioitiin Tornionjoessa 11 poikasta aarilla. Määrä on noin neljänneksen pienempi kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo.

Simojoen koekalastusalueilla kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein: 55 poikasta aarilla Portimojärven alapuolisella alueella. Vähintään vuoden vanhojen poikasten määrä, 18 yksilöä aarilla, oli lähellä edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa.

Tulva haittasi vaelluspoikasten määrän arviointia

Sähkökalastusten ja vaelluspoikasten tutkimuspyyntien perusteella Tornionjoen vaelluspoikasmäärien arvioidaan olevan nykyisin noin 1,5 miljoonaa poikasta/vuosi. Määrät ovat olleet suurimmillaan 1,7–1,8 miljoonaa poikasta vuosina 2017–2018. Vastaavasti Simojoesta poikasia vaeltaa tyypillisesti vuosittain 30 000–40 000.

­─ Tänä vuonna vaelluspoikasten tutkimuspyynnillä ei saatu riittävää aineistoa vaelluspoikasmäärän arvioimiseksi. Korkeat kevättulvat ja nopea veden lämpeneminen saivat aikaan sen, että vaellus ehti käynnistyä ennen kuin seuranta pystyttiin aloittamaan tutkimusrysällä, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola.

Kymijoen poikastiheys alhaisin sitten vuoden 2017

Kymijoessa sekä patojen ala-, että yläpuolisilla alueilla poikastiheyksissä on ollut viimeisen neljän vuoden aikana laskeva suuntaus. Tänä kesänä patojen alapuolella arvioitiin tiheydeksi 18 poikasta aarilla. Alimpien patojen yläpuolisella jokiosuudella tiheysarvio oli vain 2 poikasta aarilla. Tiheys laskee padon yläpuolelle siirryttäessä, koska kalateiden kautta kutualueelle pääsee vain pieni määrä lohia.

Luke seuraa lohen luontaisen lisääntymisen onnistumista useiden jokien koskialueiden sähkökalastuksilla vuosittain elo-lokakuussa. Vaelluspoikasten määriä puolestaan arvioidaan Simo- ja Tornionjoessa touko-kesäkuussa poikasrysillä tehtävillä tutkimuspyynneillä. Lisäksi vaelluspoikasten määräarvioita tarkennetaan sähkökalastuksen avulla.

Tenon lohikannat eivät ole elpyneet

Julkaistu: 29.09.2023 11:23

Pintasukelluslaskennoissa havaittujen kutulohien määrät Pulmanki-, Nili- ja Akujoen koealueilla vuosina 2003-2023. Pulmankijoessa laskenta-alueen pituus on 4 km, Nilijoessa 5 km ja Akujoessa 6 km.Pintasukelluslaskennoissa havaittujen kutulohien määrät Pulmanki-, Nili- ja Akujoen koealueilla vuosina 2003-2023. Pulmankijoessa laskenta-alueen pituus on 4 km, Nilijoessa 5 km ja Akujoessa 6 km.Tenon sivujokien sukelluslaskentojen tuoreimpien tietojen perusteella lohen kutukannat ovat hiipuneet kahteen edelliseen kalastuskieltovuoteen verrattuna. Myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannan ja Utsjoen videoseurannan alustavat tulokset viittaavat lohikantojen tilan heikentymiseen. Kyttyrälohta vesistöön nousi jopa 10 kertaa enemmän kuin lohta.

Syyskuun alkupuolella Tenon Suomen puolen sivujoissa tehdyissä kutulohien sukelluslaskennoissa ei havaittu positiivista kehitystä lohikantojen tilassa. Kahdessa sivujoessa lohimäärät tippuivat merkittävästi kahteen edeltävään vuoteen (2021-2022) verrattuna, ja Pulmankijoessa jäätiin edellisvuosien tasolle.

Alustavien arvioiden perusteella myös Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa (~18 000 kpl) ja Utsjoen videoseurannassa (~1300 kpl) lohimäärät jäävät edellisvuosia vähäisemmiksi.

─ Tenon lohikannat ovat näin ollen viidettä vuotta putkeen syvässä aallonpohjassa. Yhden merivuoden pikkulohien vähäinen määrä kesällä 2023 ennakoi heikon lohitilanteen jatkuvan myös vuonna 2024, tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Kyttyrälohimäärässä uusi ennätys

Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan alustavat päivittäiset nousukalamäärät neljään eri kokoluokkaan jaettuna välillä 30.5.-29.8.2023. Kokoluokissa 40-50 cm ja 50-65 cm valtaosa (~95 %) kaloista on kyttyrälohia.Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan alustavat päivittäiset nousukalamäärät neljään eri kokoluokkaan jaettuna välillä 30.5.-29.8.2023. Kokoluokissa 40-50 cm ja 50-65 cm valtaosa (~95 %) kaloista on kyttyrälohia.Kyttyrälohia Tenoon nousi ennätyksellisen runsaasti Tenon alajuoksulla Tana brussa sijainneesta poikkipadosta huolimatta. Alustavan arvion perusteella Polmakin kaikuluotauspaikan ohitse ui 130 000–150 000 kyttyrälohta.

Kokonaisuudessaan kyttyrälohia nousi Tenoon tätäkin enemmän, sillä kaikuluotauspaikalta on matkaa Tenojokisuuhun 55 km. Tana brun kyttyrälohipadolla saatiin pyydettyä vain 7 700 kalaa (https://www.miljodirektoratet.no/aktuelt/datavisualisering/pukkellaks-uttak/).

Kyttyrälohien yksilömäärien laskentaa kaikuluotaimilla vaikeuttaa lajin taipumus vaeltaa suurissa ja tiiviissä parvissa (20-100 kalaa/parvi). Käytännössä kyttyrälohien määrät tulevat kaikuluotauslaskennassa aliarvioitua. Lohien määrien arviointia puolestaan vaikeuttaa kyttyrälohien suuri määrä.

─ Laskentatulos molempien lajien osalta tarkentuu myöhemmin syksyllä, kun kaikuluotauslinjalle asetettujen vedenlaisten videokameroiden materiaali on saatu analysoitua. Videotietojen perusteella saadaan tarkempi käsitys eri lajien osuuksista ja kyttyrälohien todellisesta parvikoosta, Orell kertoo.

Myöhemmin syksyllä saadaan lisäksi tuloksia norjalaisten toteuttamista Karas- ja Inarijoen kaikuluotauslaskennoista. Niiden tulokset kertovat kaikkein heikoimmassa tilassa olevien Tenon latva-alueiden lohikantojen kehityksestä.

 

Videot:

Kutuun valmistautuvat lohet

Kyttyrälohia ja lohi

Kyttyrälohien raadoista vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa – kansalaishavaintoja toivotaan edelleen

Julkaistu: 13.09.2023 11:34

Kuolleita kyttyrälohia Tenolla. Kuva Aino Erkinaro / Oulun yliopistoKuolleita kyttyrälohia Tenolla. Kuva Aino Erkinaro / Oulun yliopisto

Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää.

Lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat jo kuolleet. ”Raatoja tuntuu kerääntyvän rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon, ja sen kyllä valitettavasti myös haistaa”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro. Hän tutkii kyttyrälohien raatojen levittämien ravinteiden vaikutusta pohjoisiin jokiympäristöihin. ”Kansalaishavaintojen osalta pääsemme mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja”, Erkinaro jatkaa.

Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000 – 150 000 kyttyrälohta, mikä on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohien määrään verrattuna. Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin.

”Kyttyrälohien raadoista vapautuvien ravinteiden vaikutus voi alkaa näkyä lähivuosina. Yhden vuoden ravinnelisäys tuskin muuttaa eliöyhteisöjä merkittävästi, ainakaan isommissa joissa, mutta toistuvalla paineella voi odottaa olevan vaikutusta ”, sanoo tutkimushankkeen johtaja, akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Oulun yliopiston ja Syken tutkimushankkeessa kyttyrälohien hajotus- ja ravinnekokeet jatkuvat Tenon sivujoissa lokakuun alkuun saakka.

Kansalaisten lähettämien havaintojen perusteella tutkijat saavat tietää missä ekologiset vaikutukset olisivat kenties todennäköisimpiä. ”Yhdistämällä kansalaishavaintoja hajotus- ja ravinnekokeista saatuihin tietoihin pystymme tekemään alustavia arvioita siitä, miten ravinteet käyttäytyvät, ja miltä pohjoisten jokien tulevaisuus näyttää, jos kyttyrälohien invaasio jatkuu”, Huttunen selittää.

Ilmoitukset raatojen esiintymispaikoista ovat tutkijoiden mukaan edelleen erittäin tervetulleita.

Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).

 

Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta

Tornion- ja Simojokeen noussut toistaiseksi vähän lohia

Julkaistu: 06.07.2023 21:00

Alkukesän aikana Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle selvästi vähemmän kuin moniin vuosiin vastaavaan ajankohtaan mennessä. Tätä vähemmän lohia on noussut viimeksi Simojoella vuonna 2017 ja Tornionjoella vuonna 2011.

Alkukaudella havaittiin tavanomaista enemmän yli metrin mittaisia, vähintään kolme vuotta meressä kasvaneita lohiyksilöitä. Parhaillaan jokiin nousee keskikokoisia kahden merivuoden lohia, joiden määrä näyttäisi jäävän odotettua vähäisemmäksi. Pienet yhden merivuoden lohet eli kossit nousevat myöhemmin kesällä. Lopulliset nousulohimäärät ovat selvillä elokuun jälkeen.

– Merelle vaeltaneiden poikasten luontainen eloonjäänti on ollut aiempaa heikompaa vuosina 2020–2021. Tästä syystä aikuisia kudulle palaavia lohia ei nyt ole enempää, vaikka merelle vaeltaneet poikasmäärät ovat olleet suhteellisen runsaita ja merialueen lohenkalastus on vähentynyt, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Heinäkuun 5. päivään mennessä Simojokeen oli noussut 1382 lohta ja Tornionjokeen oli noussut 12 314 lohta. Lohta nousi Tornionjokeen päivittäin tavanomaisia määriä kesäkuun puoliväliin asti, mutta kesäkuun loppupuoliskolla, johon lohen nousuhuippu tyypillisesti ajoittuu, lohimäärät jäivät edellisvuosia pienemmiksi. Simojoella lohennousu käynnistyi poikkeuksellisen voimakkaana jo toukokuun puolella, mutta tyypillistä nousuhuippua kesäkuussa ei saavutettu.

Syitä jokeen nousseiden lohien määrän pienentymiseen ei tunneta tarkkaan. Viime vuosina merelle vaeltaneiden poikasten ravinnon määrä on ollut vähäistä. Lisäksi ilmaston lämpenemiseen liittyvä veden lämpötilan nousu lisää lohen energiankulutusta.

– Populaatioiden tulevaisuudelle yhden vuoden notkahdus ei ole vielä ole kohtalokas, ja poikastuotanto voi pysyä hyvänä tästä huolimatta. Paljon on kiinni siitä, pysyykö kalamäärä yhtä alhaisena tulevina vuosina, toteaa Prokkola.
Pohjanlahden lohikiintiöstä kalastettu 35 prosenttia

Ammattikalastajat ovat saaneet Pohjanlahdella alkukesän aikana vähemmän lohia kuin viime vuosina vastaavaan aikaan mennessä.

− Kiintiölajien saalisseurannan mukaan Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä on kalastettu heinäkuun 5. päivään mennessä noin 35 prosenttia eli 9445 lohta, kertoo Luken tutkija Tapani Pakarinen.

Suomen lohikiintiö Pohjanlahdella on hyödynnetty viitenä edellisenä vuotena keskimäärin 81-prosenttisesti. Kuluvan vuoden kalastuskiintiö on lukumäärältään 27 163 lohta. Mikäli merikalastuksessa saalista kertyy vähemmän myös loppukesän kuluessa, Suomen lohikiintiöstä jää tänä vuonna keskimääräistä suurempi osa käyttämättä.

Myös Ruotsin puolella lohisaaliit merellä ovat olleet pieniä. Perämeren kiintiöstä on käytetty vain 44 prosenttia, eikä kalastusta ole tähän mennessä suljettu kesken kalastuskautta kuten aikaisempina vuosina.

Seuraa lohennousua verkossa

Nousulohimäärien kehitystä voi seurata verkossa (https://kalahavainnot.luke.fi/) alkusyksyyn saakka, jolloin nousukalaseuranta päättyy. Luke julkaisee uusia tietoja lohimäärien kehityksestä lähes päivittäin.

Tornionjoen nousulohiseuranta
Simojoen nousulohiseuranta

Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä

Julkaistu: 30.06.2023 15:20

Tenojoen kalastusta säätelevän kalastussäännön neuvottelut Suomen ja Norjan välillä on saatu päätökseen. Saavutetulla neuvottelutuloksella pyritään mahdollistamaan Tenon arvokkaiden lohikantojen elpyminen mutta samalla tukemaan saamelaista kalastuskulttuuria ja sen jatkuvuutta.

Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jota päivitetään 5−7 vuoden välein. Uudessa säännössä Tenojoen lohenkalastuksen salliminen sidottaisiin tiukemmin lohikantojen vuosittaiseen tilaan, mutta muiden kalalajien kalastusmahdollisuudet paranisivat.

Nykyiseen kalastussääntöön verrattuna merkittävimmät muutokset koskevat lohen kalastusta. Tenon lohikantojen huonon tilanteen takia lohen kalastusta esitetään säädeltäväksi portaittain, lohikantojen tilaan perustuvan kalastettavan ylijäämän mukaan. Kalastus ajoitettaisiin kalastuskaudella niille viikoille, jolloin vahvimmat lohikannat nousevat Tenoon. Pyydettäväksi sallittu lohimäärä määräytyisi Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmän tekemän lohikantojen seurannan perusteella vuosittaisissa neuvotteluissa sovittavan kiintiön mukaan. Uusi kalastussääntö mahdollistaisi myös yksittäistapauksissa luvan myöntämisen opetus- tai kulttuuriperusteiseen pyyntiin tilanteessa, jossa kalastettavaa ylijäämää ei ole eikä kalastusta voida avata. Myös mahdollisuutta osallistua saamelaisten perinteisiin lohen pyyntimuotoihin parannettaisiin erillisellä osallistumisluvalla.

Uusi kalastussääntö parantaisi merkittävästi mahdollisuuksia pyytää muita kalalajeja kuin lohta, kuten meritaimenta, harjusta ja siikaa. Myös Tenolle joka toinen vuosi runsaana vaeltavan vieraslajin kyttyrälohen pyyntimahdollisuuksia parannettaisiin. Muiden lajien pyynnin edistämisen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Tenojokilaakson kalastuskulttuuria ja kalastusmatkailumahdollisuuksia lohen kalastusta laajemmin.

− Nyt saavutettu neuvottelutulos on tärkeä askel Tenon ainutlaatuisten lohikantojen elvyttämisessä. Tilanne on ollut vaikea sekä lohikantojen että saamelaisen kalastuskulttuurin näkökulmasta. Nyt on päästy hyvään kompromissiin, jonka tärkeänä osana on Tenon muiden lajien kalastuksen kehittäminen, sanoo Suomen neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja Vesa Ruusila.

Neuvottelut kalastussäännön uudistamiseksi käynnistyivät Norjan aloitteesta vuonna 2020. Neuvotteluprosessin aikana Tenon lohikantojen tila heikentyi voimakkaasti, mikä pidensi ja vaikeutti neuvotteluja. Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue irrottautuivat neuvotteluprosessista joulukuussa 2022. Prosessin aikana Saamelaiskäräjien kanssa on kuitenkin neuvoteltu Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti.

Uusi kalastussääntö on laadittu seitsemäksi vuodeksi, ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2024 kalastuskauden alkuun mennessä, ennen nykyisen kalastussäännön voimassaoloajan päättymistä. Seuraavaksi neuvottelutuloksesta pyydetään lausuntoja sekä Suomessa että Norjassa. Lausuntoja voi antaa 8.9.2023 asti. Suomessa kalastussääntö edellyttää vielä eduskunnan hyväksynnän tullakseen voimaan.

Kyttyrälohta pyydetään Tenojoella 11 hankkeen voimin

Julkaistu: 30.06.2023 15:11

Kyttyrälohen poistopyyntiin on ilmoittautunut 11 toimijaa. Pyyntihankkeet jakautuvat koko Tenojokivarren alueelle Ala-Könkäältä Karigasniemelle.

Tänä vuonna kyttyräloheen kohdistettu laajamittaisempi pyynti on mahdollista sitä varten suunnitellulla pyyntihankkeella. Pyyntihankkeesta oli ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään 19. kesäkuuta.

Suurimmassa osassa pyyntihankkeita kulkutusverkko oli ilmoitettu pääasialliseksi pyyntimenetelmäksi, joka soveltuu kyttyrälohen kohdennettuun pyyntiin matalilla virta-alueilla (kyttyrälohen kutualueet). Pyynnissä on tärkeää käyttää vain sellaisia pyydyksiä, joista vahingossa saatu sivusaalis voidaan helposti vapauttaa.

Kyttyrälohta saa kalastaa vain niillä alueilla, joilla sitä merkittävästi esiintyy. Pyynnin on kohdistuttava vain kyttyräloheen ja Atlantin lohta ei saa joutua sivusaaliiksi.

Pyyntihankkeita valvotaan yhteistyössä norjalaisten kanssa

Lapin ELY-keskus seuraa tehostetusti pyyntihankkeita. Yhteistyötä tehdään myös norjalaisten valvojien kanssa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, ettei Atlantin lohta joudu saaliiksi ja että pyynti tapahtuu niillä alueilla, missä sen on ilmoitettu hankkeessa tapahtuvan. Mikäli hanke ei noudata kalastuksen ehtoja, Lapin ELY-keskus voi keskeyttää hankkeen. Atlantin lohen ottamisesta seuraa 3480 euron maksu per saaliiksi otettu lohi.

Norjan puolella pyyntilaite on saatu myös asennettua paikoilleen. Pyyntilaite on asennettu Tana Brun Seidaholmeniin. Jos pyyntilaite toimii suunnitellusti, suurin osa kyttyrälohista otetaan ylös jo Norjan puolella.

Taimen voi löytää kotijokensa jopa ilman aiempaa kokemusta

Julkaistu: 23.05.2023 08:54

Taimenen perinnöllinen taipumus päätyä takaisin kotijokeensa saattaa olla vahvempi kuin on aikaisemmin tiedetty. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa selvitettiin istutettujen taimenten nousua kudulle Juutuanjokeen.

Inarijärveen istutetaan osana Luonnonvarakeskuksen hoitamaa säännöstelyvelvoitetta taimenen kolmea pääkantaa: juutuanjokista, ivalojokista ja siuttajokista. Luke selvitti monivuotisen merkintäsarjan avulla, miten eri taimenkannoista nousee kaloja kudulle järven länsiosaan laskevaan Juutuanjokeen.

Nykyisin kaikkia kolmea kantaa olevat taimenet kasvatetaan istutusikään asti, yleisimmin kolmivuotiaiksi, Juutuanjoesta vetensä ottavalla Inarin kalanviljelylaitoksella. Aiemmin juutualaista sekä ivalojokista taimenta on kasvatettu myös järven eteläpuolella sijanneella Sarmijärven laitoksella. Kaikki istutettavat taimenenpoikaset merkitään kuonomerkillä, jolloin järjestelmällisen kalastussaalisnäytteenoton avulla saadaan tietoa mm. eri kantojen istutusten onnistumisesta sekä eri taustaa olevien kalojen elinkierrosta eli kasvusta sekä sukukypsymisiästä ja -koosta.

Perinnöllinen taipumus päätyä kotijokeen on vahva

Tässä tutkimuksessa selvitettiin istukkaiden kannan sekä kasvatus- ja istutuspaikan vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti taimenet nousivat kudulle Juutuanjokeen. Nousutaimenten saalisnäytteistä selvisi, että todennäköisimmin Juutuanjokeen nousevat joen omaa kantaa olevat taimenet riippumatta siitä, onko ne istutettu jokisuulle vai ulapalle.

Merkillepantavaa oli, että juutualaisten taimenten kotiutumisen todennäköisyys oli 3–4-kertainen niin ikään Juutuanjoen vedessä kasvatettuun Siuttajoen taimeneen verrattuna. Myös Sarmijärven laitoksella kasvaneet ja järven ulappa-alueelle istutetut juutualaiset näyttivät pyrkivän kahta muuta kantaa todennäköisemmin Juutuanjokeen.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että taimenen perinnöllinen taipumus päätyä takaisin kotijokeensa on vahvempi kuin on aikaisemmin tiedetty. Pelkästään Sarmijärvellä kasvatettujen ivalojokisten taimenten todennäköisyys päätyä kudulle Juutuanjokeen oli selvästi alhaisin riippumatta siitä, istutettiinko kalat niiden alkuperäisen joen suulle vai järvelle.

Hajumuisti ei välttämättä yksin selitä kotijokeen hakeutumista

Lohikalojen leimautumisen kotijokeensa on uskottu olevan pitkälti opittu ominaisuus, jossa joen vedestä syntyvällä hajumuistilla on tärkeä rooli. Inarin laitoksella kasvatetuille kaloille on kehittynyt hajumuisti, jonka avulla ne löytävät useamman vuoden jälkeen sukukypsinä takaisin Juutuanjoen suulle ja siitä ylävirtaan kutupaikoille.

Sarmijärvellä kasvaneiden juutualaisten taimenten päätymistä Juutuanjokeen leimaantumisteoria ei kuitenkaan selitä, ja siksi myös geneettinen tausta näyttää vaikuttavan taimenen kotiutumiseen. Tähän viittaa myös juutuanjokisten taimenten merkittävästi korkeampi todennäköisyys kutukalanäytteissä siuttajokisiin verrattuna, huolimatta näiden kantojen yhteisestä kasvatuspaikasta.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, ettei istutuspaikalla (jokisuu vs. ulappa) näyttäsi ennakko-olettamuksesta poiketen olevan merkittävä rooli kututaimenen kotiutumiseen tai harhailuun. Tämän perusteella taimenen vaelluskäyttäytyminen saattaisi erota osin esimerkiksi lohen vaelluskäyttäytymisestä.

Sivu 1 / 7