Perhokalastus-lehti onnittelee 100-vuotiasta Suomen Urheilukalastajain Liittoa

"Voikohan Petsamoon saakka tehdä matkan 1000 markalla, kun kalastusmajalla menisi viidestä päivästä (á 50 markkaa) 250 markkaa. Nämä yhteensä 1250 markkaa, tai ainakin Vaalaan. Onko liitolla muita hyviä lohivesiä?”
Näihin kysymyksiin pyysi Ilmari Sohlberg Viipurin Ylivedeltä hyväntahtoista vastausta vuonna 1921. Suomen Urheilukalastajain Liitolla oli jo tuolloin tärkeä osuus urheilukalastuksen puolestapuhujana ja neuvonantajana.

Liiton perustava kokous pidettiin 26.11.1919 Helsingin Seurahuoneella. Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin William Wallenius ja varapuheenjohtajaksi Ernst Ehnrooth. Hallituksen jäseniksi valittiin Juhani Aho, F.O. Lilius ja A.V. Lindberg.
Siitä asti SUKL:n toiminta on painottunut huoleen kalastusvesien kunnosta ja omien kalavesien hankinnasta harrastajajärjestön kehittämiseen.
Liiton tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu Suomen Kalamiesten Keskusliiton perustaminen vuonna 1950, jolloin järjestöjen välistä tehtäväkenttää jaettiin siten, että SUKL keskittyi aluksi kilpaheittotoimintaan ollen mukana Roomassa 22.–24.2.1952, jossa perustettiin tuolloin CIPS (Kansainvälinen urheilukalastusjärjestö).

Perhokalastuksen edistäminen ja tunnetuksi tekeminen alkoi voimakkaammin 1960-luvun puolivälissä, jolloin mm. Urheilukalastus-lehden erikoistoimittajana toiminut Waltter Aunesluoma pohti Matti Tiitolan ja Erkki Vaalaman esityksestä perhonsidontaan liittyviä suomenkielisiä nimiä ja Suomen Akatemian kielitoimisto vahvisti vuonna 1965 mm. nimet uppo- ja pintaperho.

SUKL oli suurimmillaan 1990-luvun puolivälissä, kun Veli Autti oli aloittanut toiminnanjohtajana 1992. Hänen avustuksellaan uusia perhokalastusseuroja perustettiin runsaasti. Järjestössä oli parhaina vuosina yli 80 jäsenseuraa, joiden jäsenmäärä yhdessä henkilöjäsenten kanssa oli noin 10 000. Urheilukalastus-lehden painos oli tuolloin 12 000 kpl ja vuonna 1986 perustetun Perhokalastus-lehden painos 9 000 kpl.

Suomen Urheilukalastajain Liitto julkaisi vuoden 1947 Kalastusmessujen yhteydessä omat 10 urheilukalastajan käskyään, jotka ovat ajankohtaiset tänäkin päivänä:

1. Älä tavoittele suuria saaliita, vaan kalastustilanteita, jotka vaativat ja kehittävät taitoa, avartavat tietopiiriäsi ja tarjoavat urheilullista jännitystä.
2. Älä pyydä alamittaisia kaloja, sillä täysikasvuisina ne tarjoavat sinulle paljon suuremman onginnan ilon.
3. Käytä vain kunnossa olevia, riittävän lujia ja tarkoitustaan vastaavia välineitä ja hoida ne hyvin.
4. Noudata tarkoin niitä vesiä koskevia määräyksiä, joissa kalastat; ota selvää isännän toivomuksista, jos olet kutsuttu vieraaksi.
5. Älä etuile, älä häiritse toisia, älä kadehdi.
6. Älä kersku, äläkä liioittele.
7. Hoida hyvin kalavetesi pitämällä kalakannan verotus kohtuullisena ja turvaamalla sen lisääntyminen.
8. Taistele kaikkialla ryöstökalastusta vastaan, sillä kalat kasvavat vesissämme hitaasti ja liiallinen pyynti tyhjentää pian hyvänkin kalaveden.
9. Muista aina, että urheilukalastaja on luonnon ystävä ja että luonto tarjoaa sellaista iloa ja rauhaa, jota tuskin muualta löytyy.
10. Muista kalavesillä liikkuessasi joka hetki, että olet urheilukalastaja ja että sinun käyttäytymisesi perusteella arvostellaan kaikkea urheilukalastusta.

 

Juhani Aho Huopanankosken keskisuvannolla. Kuva: Museovirasto, historian kuva-arkisto.