Back to Top

Palokin kalatalousratkaisuja selvitetään osana Heinävedenreitin kunnostustoimia

Julkaistu: 01.02.2023 15:35

Kerman-Saunavirran kunnostuksen esisuunnitelman havainnekuva. Kerman-Saunavirran kunnostuksen esisuunnitelman havainnekuva.

Heinävedenreitin koskissa on säilynyt geneettisesti oma taimenkanta, jota ei esiinny missään muualla.

Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista laaditaan parhaillaan viranomaisten selvitystyötä.
Palokkiin on tehty aikaisemminkin useita selvityksiä ja vaihtoehtosuunnitelmia, mutta lisäselvityksiä tarvitaan muun muassa kustannus-, vesistö-, kalatalous-, energia- ja matkailuvaikutusten osalta. Nyt laaditaan tarkentavia suunnitelmia ja laskelmia, jotta keskeiset tahot voivat tietoon pohjautuen tehdä päätöksiä ja jatkosuunnitelmia. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ei yhtiönä osallistu tässä vaiheessa selvitykseen.

Tavoitteena on selvittää vesivoimalaitokseen liittyvät kalatalousratkaisut sekä laatia vaihtoehtojen toteutettavuus- ja vaikutusarviointi. Selvityksessä otetaan huomioon muun muassa eri vaihtoehtojen vaikutukset kalatalouteen, vesistöjen käyttöön, matkailuun, alueen omavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumisen tavoitteeseen. Selvitystyötä toteuttavat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa. Työhön sisältyvien osaselvitysten teossa käytetään apuna eri alojen asiantuntijoita. Työtä tehdään maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja se luovutetaan ministeriöön 31.3.2023.

”Sekä taimen- että järvilohikalakannat ovat uhanalaisia ja molemmat lajit tarvitsevat merkittäviä panostuksia elinympäristöjen kunnostukseen. Tarvitaan hehtaarimitalla uusia lisääntymisalueita ja vaellusmahdollisuuksia. Helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole Lieksanjoella, Pielisjoella tai Heinävedenreitillä”, kertoo kalastusbiologi Teemu Hentinen.
Palokki on kansallisen kalatiestrategian kärkikohde ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinävedenreitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön, Palokki on reitin ainoa vesivoimaan rakennettu kohde.

Heinävedenreitille tulossa mittavia kalataloudellisia kunnostushankkeita

Heinävedenreitin Karvionkoskeen on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja Kerman-Saunavirran alueen mittava kunnostussuunnittelun ja lupahakemuksen laatiminen on aloitettu. Molempien hankkeiden toteutus voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2025 ja niiden kustannusarvio noussee yli 500 000 euroon. Toteutuessaan hankkeissa saataisiin noin 6 hehtaaria tuotantoalueita lohikalakannoille, mikä on moninkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna. Heinävedenreitille on perustettu kalataloudellisten hankkeiden edistämiseksi työryhmä keskeisistä tahoista. Suunnitteluhankkeita ja Palokin selvitystyön sisältöä esiteltiin keskiviikkona työryhmäkokouksessa.

Heinävedenreitin koskien oma taimenkanta on Vuoksen alueen ainoa luonnossa säilynyt taimenkanta ja siksi erityisen arvokas. Myös järvilohen lisääntymistä on havaittu reitin koskissa istutusten seurauksena. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen tilanne on pahentunut. Viime vuosina kannanhoidollisten istukkaiden ja emokalojen määrät ovat olleet erittäin vähäisiä. Kokonaisia emokalastoja ja istutuseriä on kuollut vesihomeeseen. Vesiviljelyn ongelmat heikentävät lajien ja kantojen elvyttämistoimia jopa niin paljon, että lajien säilyttäminen vesiviljelyn keinoin on uhattuna. Luonnonlisääntymisen turvaaminen on ratkaisu säilyttää Saimaan monimuotoiset kalakannat.

Kuusamon koskisodan päätös – Myllykosken voimalaitos lakkautetaan

Julkaistu: 15.12.2022 16:03

Myllykosken voimalaitos.Myllykosken voimalaitos.

Kuusinkijoki kuntoon ry ostaa Koskienergia oy:ltä Myllykosken vesivoimalan Kuusamossa ja kaupan hinta on 3,8 miljoonaa euroa. Kauppasopimuksen mukaan voimalaitoksen toiminta lakkaa 31.8.2023. Voimalaitoksen käytöstä poistamisen ja jokialueen kunnostuksen jälkeen Kuusinkijoen erittäin uhanalaiselle taimenelle muodostuu vapaa vaellusyhteys Venäjän Pääjärvestä aina Kiitämäjärven vesistöalueelle saakka.

Kuusinkijoki kuntoon ry jatkaa hanketta oston jälkeen alueen jokikokonaisuuden kunnostuksella. Kunnostuksen päätavoitteena on saada Kuusinkijoen erittäin uhanalainen taimenkanta jälleen elinvoimaiseksi, mutta samalla myös muut vaelluskalat, kuten vaellussiika ja harjus, hyötyvät hankkeesta. Tämän lisäksi Kuusingin taimenen pelastaminen hyödyttää erittäin uhanalaisten Kitka- ja Oulankajoen taimenkantojen elinvoimaisuutta.

Keskeistä jokikunnostuksessa on voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä tukitun Piilijoen uoman avaaminen 65 vuoden tauon jälkeen. Piilijoen uoman kunnostus aloitetaan kesällä 2023 ja vesi ohjataan jokeen, kun asianomaiset viranomaisluvat on saatu, todennäköisesti kesällä 2024.

Kuusinkijoki kuntoon ry on teettänyt jokialueen kunnostuksesta erillisen suunnitelman AFRY Finland oy:llä (ent. Pöyry oy). Suunnitelman mukaan Piilijokeen ja Kuusinkijokeen rakennetaan pohjapadot niin, että Piilijoen pohjapato tulee olemaan 10 cm alempana kuin Kuusinkijoen pohjapato. Tällä varmistetaan että Piilijokeen riittää vettä myös keskitalvella ja siten pystytään turvaamaan kalanpoikasten selviytyminen.

Kuusinkijoki kuntoon ry tulee hakemaan uudet vesistö- ja ympäristöluvat sekä vanhojen lupien lakkauttamiset Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vuoden 2023 aikana. Samalla haetaan tarvittavat luvat uusille vesistöjärjestelyille.

Voimalaitoksen ostoon tarvittavat varat yhdistys on kerännyt kahden edellisvuoden aikana. Yhdistys on jo aloittanut kunnostukseen tarvittavien, noin 700 000 euron, varojen hankinnan.

Myllykosken vesivoimala ja voimalaitospato jäävät toistaiseksi paikoilleen. Museovirasto on luokitellut ne suojeltaviksi. Voimalaitoksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi.

Luonnonvarakeskus: Itämeren lohikantojen poikasmäärät jäivät huippuvuosia pienemmiksi

Julkaistu: 14.11.2022 12:56

Tornion- ja Simojoen kesänvanhojen lohenpoikasten tiheydet olivat ennen 1990-luvun loppua enintään muutama poikanen aarilla. Tämän jälkeen tiheydet ovat kasvaneet viime vuosien 20─40 poikasta/aari tasolle.Tornion- ja Simojoen kesänvanhojen lohenpoikasten tiheydet olivat ennen 1990-luvun loppua enintään muutama poikanen aarilla. Tämän jälkeen tiheydet ovat kasvaneet viime vuosien 20─40 poikasta/aari tasolle.Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannoissa kesällä 2022 havaittiin runsaasti lohenpoikasia Tornion- ja Simojoessa. Tornionjoella poikastiheydet jäivät kuitenkin huippuvuosia pienemmiksi. Kymijoen poikastuotannossa on voimakasta vaihtelua, ja tämän vuoden poikasmäärä oli heikoin viiteen vuoteen. Muissa Itämereen laskevissa joissamme lohen lisääntyminen on yhä vähäistä.

Tornionjoen Suomen puoleisten alueiden sähkökalastuksissa havaittiin keskimäärin 20 kesänvanhaa poikasta aarilla, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kymmenen edellisvuoden keskiarvo on 25 poikasta aarilla.

─ Kesänvanhojen poikasten tiheyden lasku edellisvuodesta on hieman yllättävää, koska poikaset tuottanut kutulohimäärä oli kasvanut aiemmasta vuodesta. Kutevien lohien määrän ja syntyvän poikasmäärän välinen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen, koska myös jokiympäristön olosuhteiden vuosittainen vaihtelu aiheuttaa vaihtelua lohen lisääntymistuloksessa, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.

Vähintään vuoden vanhojen lohenpoikasten keskitiheys Tornionjoessa oli 15 poikasta/aari. Määrä on sama kuin kymmenen edellisvuoden keskiarvo.

Simojoessa kesänvanhojen poikasten tiheys, 39 poikasta aarilla, oli tänä vuonna korkeampi kuin edellisen kymmenen vuoden keskiarvo (30 poikasta aarilla). Poikastiheys kasvoi hieman vuodesta 2021. Vähintään vuoden vanhojen poikasten määrä, 14 yksilöä aarilla, oli alhaisempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo, joka on 19 poikasta aarilla.

Merivaellukselle lähtevien poikasten määrän vaihtelu vähäistä

Tornionjoen vaelluspoikasmäärien arvioidaan olevan nykyisin noin 1,5 miljoonaa poikasta/vuosi, kun määrät ovat olleet suurimmillaan (vuosina 2017–2018) 1,7–1,8 miljoonaa poikasta. Simojoesta on vaeltanut merelle viime vuosina 30 000–40 000 poikasta/vuosi.

­─ Simojoen vaelluspoikasmäärät ovat useana vuonna olleet pienempiä kuin poikastiheyksien perusteella on arvioitu. Tämä viittaa poikasten alentuneeseen eloonjääntiin joessa, kertoo akatemiatutkija Jenni Prokkola Lukesta.

Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema toimenpideohjelma Simojoen lohikannan elvyttämiseksi tuokin esiin, että valuma-alueen kunnostukset voisivat parantaa joen poikastuotantoa muun muassa tasaamalla virtaamien vaihtelua ja vähentämällä veden humuspitoisuutta.

Kymijoella kesänvanhojen poikasten tiheys on kasvanut 1990-luvun keskimäärin kymmenestä poikasesta/aari nykyiseen jopa sataan poikaseen aarilla. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta.Kymijoella kesänvanhojen poikasten tiheys on kasvanut 1990-luvun keskimäärin kymmenestä poikasesta/aari nykyiseen jopa sataan poikaseen aarilla. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Kymijoen lohikanta on elpymässä, mutta vaihtelu poikastuotannossa suurta

Kymijoen alimpien patojen alapuolella keskimääräinen poikastiheys, 32 poikasta/aari, jäi alle kymmenen edellisvuoden keskiarvon (56 poikasta/aari). Alimpien patojen yläpuolisella jokiosuudella poikasia löytyy monin paikoin, mutta tiheydet ovat huomattavasti pienempiä kuin alaosalla. Näin siksi, että kalateiden kautta kutualueelle pääsee vain pieni määrä lohia. Virtaaman voimakkaan säännöstelyn vuoksi huomattava osa lohen kutu- ja poikasalueista jää joinakin syksyinä kuiville ja aiheuttaa ylimääräistä poikaskuolleisuutta.

Lohen lisääntyminen vähäistä muissa joissa

Kiiminkijokeen on pyritty kotiuttamaan Iijoen viljelyssä oleva lohikanta istutuksilla. Istukkaita on palannut kudulle, mutta sähkökalastusten perusteella luontaisen lisääntymisen onnistuminen on ollut toistaiseksi vaatimatonta.

Lohi lisääntyy myös Kuivajoessa, mutta poikastiheydet ovat olleet alhaisia. Lisäksi lohi nousee muutamaan muuhun rannikkomme jokeen vähäisessä määrin. Kannat voivat kuitenkin vahvistua pitkäjänteisellä lohikantojen elvyttämisellä ja jokikunnostuksilla.

Luke seuraa lohen luontaisen lisääntymisen onnistumista jokien koskialueiden sähkökalastuksilla vuosittain elo-lokakuussa, mistä saadaan arviot lohenpoikasten esiintymistiheyksistä. Lisäksi merivaelluksensa aloittavien lohenpoikasten määrät arvioidaan Simo- ja Tornionjoessa rysäpyydyksillä touko-kesäkuussa.

Maa- ja metsätalousministeriö: Tenon lohikantojen tilassa ei parannusta – lohi esitetään rauhoitettavaksi kalastuskaudelle 2023

Julkaistu: 26.10.2022 22:54

Tenojoen lohikantojen tila ei kohentunut viime kesänä eikä lohen nousumäärien kasvusta tulevana vuonna ole lupaavia merkkejä. Lohikantojen heikon tilan vuoksi Tenolle esitetään lohenkalastuskieltoa 1.6.–31.12.2023. Lausuntoja hallituksen esityksestä voi antaa 31.10.2022 saakka.

Tenon vesistön kaikuluotaus-, videoseuranta- ja sukelluslaskennoista kerätyn laajan tutkimustiedon perusteella Tenon lohikannoissa ei ole tapahtunut parannusta viime vuodesta. Kannat ovat korkeintaan samalla tasolla kuin vuonna 2021, mahdollisesti jopa heikommalla. Lohenkalastukselle ei ole edellytyksiä; mereltä palaava lohimäärä on edelleen niin pieni, että jokainen pyydetty lohi rikkoisi kestävän kalastuksen periaatteita.

Lohikantojen tilan huomioon ottaen lohenkalastuksen täyskielto on välttämätön. Nykytilanteessa ei ole ollut mahdollista määrittää sellaista vähäistä kalastusta, joka ei olisi haitallista Tenon lohikannoille, mutta mahdollistaisi saamelaisen lohenkalastuskulttuurin harjoittamisen. Kalastus ja kalastuskulttuurin harjoittaminen Tenojoella ei kuitenkaan lopu kokonaan, sillä esitetyt rajoitukset koskevat vain lohen kalastusta. Muiden lajien osalta kalastussäännön muutoksista neuvotellaan Norjan kanssa vuoden 2023 alkupuolella. Taimenen ja muiden lajien kalastus tarjoaa mahdollisuuksia perinteisen kalastustiedon ylläpitoon ja matkailuun, mutta lohen sivusaaliin välttäminen on tärkeää.

Lohenkalastusta koskevat neuvottelut on jouduttu tänä vuonna toteuttamaan kiireellisessä aikataulussa, koska voimakkaat rajoitukset vaativat eduskunnan käsittelyn kuluvalla vaalikaudella.

Lohenkalastuskiellon lisäksi hallituksen esityksessä esitetään vieraslaji kyttyrälohen kalastusta, millä varaudutaan kyttyrälohen todennäköiseen voimakkaaseen nousuun ensi vuonna.

Esitetty laki tulisi voimaan 1.5.2023. Hallituksen esitys sekä lausuntopyyntö löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Lausuntoja esityksestä voi antaa 31.10. saakka.

Haapakosken smolttien alasvaellusväylän käyttöönottoa juhlistettiin Kierikissä

Julkaistu: 23.08.2022 12:08

Iijoen Haapakosken alasvaellusreitti.Iijoen Haapakosken alasvaellusreitti.

Iijoen Haapakoskella on kuluvana kesänä otettu käyttöön Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä ja kiinniottolaitteisto. Alasvaellusväylä toteutettiin osana laajaa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022. Väylää esiteltiin 22.8.2022 järjestetyssä avajaistilaisuudessa medialle ja yleisölle.

”Hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan innovatiivisia ratkaisuja. Haapakosken alasvaellusväylä on niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ratkaisu, jonka toteuttaminen on vaatinut merkittäviä tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä ennakkoluulotonta toteutusta”, painotti tilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

”Olemme hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa saaneet aikaan konkreettisen edistysaskeleen Haapakoskella vaelluskalojen alasvaellukselle. Jatkossa testaamme ja tulosten perusteella kehitämme alasvaellusratkaisua edelleen. Tutkimus, vuorovaikutteinen yhteistyö ja vaiheittainen eteneminen ovat avain myös tulevaisuuden konkreettisille tuloksille vaelluskalojen hyväksi”, kertoo PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli.

Lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien reitti alavirtaan Haapakoskella koostuu alasvaellusväylästä ja ohjausaidasta. Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan. Ensimmäiset smoltit hakeutuivat väylään jo kesällä 2022.

”Kuluvana kesänä kokeiltiin väylän alkuosalla vedenalaista kuvausta. Kuvausolosuhteet ovat haastavat, mutta näyttäisi siltä, että kuvauksen avulla saadaan tulevina vuosina tärkeää tietoa kalojen käyttäytymisestä väylään mennessään ja samalla myös kalamääristä”, kertoo Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Alasvaellusväylää käytetään vuosittain toukokuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Smolttien vaellushuipun oletetaan ajoittuvan Iijoella kesäkuun alkuun veden lämpötilan ollessa noin 10–12 astetta. Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus ohjata kiinniottolaitteeseen ja siirtää kalankuljetusautolla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Mikäli alasvaelluslaitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, vastaavat rakenteet on tarkoitus rakentaa muillekin Iijoen padoille. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus yläjuoksulta merelle.

Alasvaellusväylän toteutuneet kustannukset olivat noin 1,8 miljoonaa euroa. Syksyllä käynnistyvässä Lohi Iijokeen -hankkeessa väylän toimintaa tullaan kehittämään edelleen. Hankkeessa myös panostetaan kalojen seurantaan mittavien tutkimuksien avulla.

Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 toimenpiteitä ovat muun muassa smolttien alasvaellusväylän rakentaminen Haapakoskelle, pienpoikasten istuttaminen sekä lohikalojen ylisiirrot ja seuranta. Hanketta toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus. Hanketta koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,2 miljoonaa euroa.

Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.

Tornion- ja Simojoen nousulohimäärät keskimääräisellä tasolla

Julkaistu: 14.07.2022 17:19

Kesä- ja heinäkuun alun aikana Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle odotusten mukaisesti. Lopulliset nousulohimäärät ovat selvillä elokuussa. Alkukaudella on havaittu tavanomaista enemmän suuria lohiyksilöitä (nousulohiseurannat online).

Suurten yksilöiden yleistyminen on ollut odotettavissa lohen vuosiluokkien runsausvaihtelujen perusteella.

– Viime kesänä jokiin nousi paljon keskikokoisia, kaksi vuotta meressä viettäneitä lohia. Tästä samasta vuonna 2019 merelle vaeltaneesta vuosiluokasta on jäänyt kasvamaan merelle vuotta vanhempina kudulle nousevia suuria lohia, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Parhaillaan jokiin nousee pieniä ja keskikokoisia lohia, joiden määrä lopulta määrittää koko kesän lohennousun runsauden.

Heinäkuun 14. päivään mennessä Simojokeen on noussut 2819 lohta. Lohien vaellus on ajoittunut samalla tavalla kuin keskimäärin edellisvuosina.

Tornionjokeen on noussut 42 330 lohta heinäkuun 12. päivään mennessä. Tornionjoen kaikuluotauspaikalla oli melko hiljaista kesäkuun 12.-13. päivään asti, mutta tämän jälkeen nousulohien päivittäiset määrät kasvoivat nopeasti noin kymmenkertaisiksi. Ennusteiden mukaan Tornion- ja Simojokeen nousee tänä kesänä yhtä paljon lohia kuin viime vuosina keskimäärin.

Tornionjoella ja sen edustan merikalastuksessa on jälleen havaittu ihovaurioisia lohia. Lohikuolemiin liittyviä tutkimuksia jatketaan kesällä 2022 Ruokaviraston ja Luken yhteistyönä (Tiedote 6.6.2022).

Ruotsissa Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA) ja Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU) jatkavat myöskin lohien terveysongelmien tutkimuksia. Kalastajia pyydetään ilmoittamaan havainnot SVA:n nettisivuille https://rapporterafisk.sva.se/.

Vaellusyhteyksien avaaminen auttanut Isojoen taimenta

Julkaistu: 27.06.2022 11:22

Padon poistaminen Isojoen Villamosta on avannut taimenien vaellusyhteydet Isojoen latvapuroille asti ja laajentanut merkittävästi merivaelteisen taimenen poikastuotantoalueiden määrää. Kuva: Panu Orell/LukePadon poistaminen Isojoen Villamosta on avannut taimenien vaellusyhteydet Isojoen latvapuroille asti ja laajentanut merkittävästi merivaelteisen taimenen poikastuotantoalueiden määrää. Kuva: Panu Orell/Luke

Pohjanmaalla Lapväärtin-Isojoella tehdyn radiolähetinseurannan mukaan taimenilla on jälleen nousuyhteys vesistön latvavesille asti. Pitkäjänteinen vaellusyhteyksien avaaminen sekä Villamon padon poistaminen ovat osaltaan tuoneet tulosta, ja taimenkantojen elpyminen on käynnistynyt. Isojoki on jo muodostunut yhdeksi maamme merkittävimmistä meritaimenjoista.

Radiomerkittyjen taimenien havaittiin tutkimuksessa (2019 - 2021) vaeltavan hyvin laajasti Isojoen vesistön eri osiin, pieniin latvapuroihin asti. Taimenen vaellus aktivoitui virtaamien kasvaessa.

Villamon poistetun padon yläpuolelle, Isojoen pääuoman latvoille, taimenia hakeutui verraten vähän.

– Tulevaisuudessa alueen nousutaimenmäärät kasvanevat, kun vaellustaimen ottaa uudet vapautuneet alueet kunnolla käyttöönsä, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.

Sivujoet ja pienet purot tärkeitä lisääntymisalueita

Kahdesta kalatiestä huolimatta Peruksen pato Isojoen alajuoksulla heikentää edelleen taimenien vaellusmahdollisuuksia. Vähän veden aikaan vesi ohjautuu luonnonuoman sijaan pitkälti Peruksen voimalaitokseen ja kalateille johtava koski kuivuu. Kuva: Panu Orell/LukeKahdesta kalatiestä huolimatta Peruksen pato Isojoen alajuoksulla heikentää edelleen taimenien vaellusmahdollisuuksia. Vähän veden aikaan vesi ohjautuu luonnonuoman sijaan pitkälti Peruksen voimalaitokseen ja kalateille johtava koski kuivuu. Kuva: Panu Orell/LukeVesistön meritaimentuotannon kannalta tärkeimmät lisääntymisalueet olivat Vanhakylän koski- ja virtapaikat Isojoen pääuomassa sekä sivujoista Karijoki ja Heikkilänjoki. Erityisen merkittävänä ja tärkeänä kutualueena näyttäytyi Karijoen sivujoki Metsäjoki, jonne hakeutui runsaasti radiomerkittyjä taimenia.

- Seurantatulokset osoittavat jälleen kerran sivujokien ja pienten purojen merkityksen taimenen poikastuotannolle, Orell toteaa.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta Isojoessa on edelleen taimenien vaellusta hidastavia rakenteita, joista merkittävin on Peruskosken pato joen alajuoksulla. Kahdesta kalatiestä huolimatta Peruskosken alue muodostuu vaellushidasteeksi, silloin kun virtaamat ovat pieniä. Tällöin vesi ohjautuu pitkälti Peruksen pienvoimalaitokselle.

Vaellusyhteyksien avaamisen lisäksi Isojoen taimenkantojen tilan paranemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa jokialueella toteutetut elinympäristökunnostukset sekä valtakunnallisesti tiukentunut kalastuksen säätely.

Isojoen taimenten radiolähetinseuranta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä osana Freshabit Life IP Pohjanmaan joet -hanketta. Telemetriaseurannan päätavoitteena oli selvittää aikuisten taimenien vaellusyhteyksien toimivuutta, vaelluskäyttäytymistä sekä kutualueiden sijaintia Isojoen vesistössä. Kaikkiaan hankkeessa merkittiin 108 taimenta.

Teno- ja Näätämöjoen lohiseurannat käynnistyvät – myös Näätämöllä aloitetaan lohien kaikuluotauslaskenta

Julkaistu: 07.06.2022 10:40

Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt vuosittaiset Teno- ja Näätämöjoen nousulohiseurannat. Seurantoja tehdään kaikuluotaimilla ja vedenalaisilla videokameroilla sekä pintasukelluksin. Näätämöjoella kaikuluotaus on ensimmäistä kertaa käytössä jokeen nousevien lohien laskemiseksi.

Tenojokeen nousevien lohien kokonaismääriä on vuodesta 2018 alkaen seurattu kaikuluotauslaskennoilla Polmakissa, noin 55 km Tenojokisuulta ylävirtaan. Seuranta jatkuu kesällä 2022 jälleen tilanteessa, jossa lohenkalastus on kokonaan kielletty lohikantojen poikkeuksellisen heikon tilan takia.

− Kaikuluotausseurannan arvo korostuu kalastus- ja saalistietojen sekä saalisnäytteiden puuttuessa kokonaan, kertoo tutkija Panu Orell Lukesta.

Orellin mukaan ennusmerkit Tenon nousulohien määrälle ovat vaisut erityisesti isojen lohien osalta, mutta pikkulohien kohdalla tilanne voi periaatteessa muuttua vielä positiiviseen suuntaan.

Tenon kaikuluotauslaskennan tuloksia voi perinteiseen tapaan seurata Luken nettisivuilla osoitteessa: https://kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoen-nousulohiseuranta/. Tietoja pyritään päivittämään sivustolle mahdollisimman usein, vähintään viikoittain kesäkuun puolivälistä lähtien.

Näätämöön nousevat lohet lasketaan Näätämöjokisuussa

Kaikki Näätämöjokeen nousevat kalat lasketaan kaikuluotausseurannalla Näätämöjokisuussa Norjan puolella. Seurannan toteuttaa Luke, ja sen rahoittavat Suomi ja Norja yhdessä.

− Kaikuluotausseurannalla saadaan ensimmäistä kertaa käsitys Näätämöjokeen nousevan lohipopulaation todellisesta koosta, Orell kertoo.

Tietoa voidaan hyödyntää vesistön kutukantatavoitteiden täyttymisen arvioimisessa sekä lohikantojen hoidon suunnittelussa.

Kaikuluotauslaskennan lisäksi Näätämöjoella jatketaan Kolttakönkään kalatien laskuriseurantaa. Kaikuluotausseurannan ja kalatieseurannan avulla saadaan käsitys kalatien kautta nousevan lohimäärän suhteesta Kolttakönkään putouksen kautta vaeltavaan lohimäärään.

Tenolla monipuolinen seurantakokonaisuus

Tenojoen pääuoman kaikuluotausseurannan lisäksi lohia lasketaan Tenolla monipuolisilla menetelmillä vesistön eri osissa. Norjalaiset tutkijat toteuttavat luotauslaskennat Karas- ja Iesjoella Tenon latvaosissa sekä Maskejoella vesistön alajuoksulla. Luke jatkaa Utsjoen videoseurantaa sekä selvittää pintasukelluslaskennoin kutulohimääriä Tenon pienissä sivujoissa.

Kaikkiaan Tenon lohiseurannoilla saadaan erittäin kattava kuva vesistön eri osiin kudulle vaeltavien lohien määristä ja siten lohikantojen tilasta.

Tornionjoen lohen kutuvaellus jälleen hyvin runsas

Julkaistu: 08.04.2022 09:08


Tornionjoen vesistön lohisaaliit sekä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan ns. yhteisluvan ostaneiden henkilöiden määrät 1998-2021.Tornionjoen vesistön lohisaaliit sekä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan ns. yhteisluvan ostaneiden henkilöiden määrät 1998-2021.Tornionjoen Kukkolankosken Suomen puoleiset vaellussiikasaaliit ja saalissiikojen keskipainon kehitys 1980-2021.Tornionjoen Kukkolankosken Suomen puoleiset vaellussiikasaaliit ja saalissiikojen keskipainon kehitys 1980-2021.Tornionjokeen kudulle nouseva luonnonlohikanta on ollut kasvussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kalastuskaudella 2021 saalista saatiin 158 tonnia eli noin 23 700 lohta. Saalis on toiseksi suurin vuosikymmeniin. Vesistön meritaimenkanta on lievästä elpymisestään huolimatta yhä heikko, ja joen vaellussiikakanta on heikentynyt.

− Vesistön lohimäärän kasvun myötä myös kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut. Ulkopaikkakuntalaiset kalastajat kuluttivat jokivarressa yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa kesällä 2021, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Viime kesänä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan luvan lunasti 13 300 henkilöä, joista noin 12 000 henkilöä saapui kalaan jokivarren kuntien ulkopuolelta. Ulkopaikkakuntalaiset kalastivat keskimäärin kuuden päivän ajan ja saivat tänä aikana saaliikseen keskimäärin yhden lohen.

Seurantajakson kolmanneksi suurin nousulohimäärä

Napapiirin tuntumassa Kattilakoskella sijaitsevissa Luken kaikuluotaimissa havaittiin viime kesänä noin 93 000 lohta, mikä on 13-vuotisen nousulohiseurannan kolmanneksi suurin määrä. Pienimmät vuotuiset nousulohimäärät, noin 20 000 lohta, ajoittuvat vuosille 2010–2011. Huppuvuosina 2014 ja 2016 seurannassa laskettiin noin 100 000 lohta vuodessa.

– Nousulohiseurannnassa ei havaita kaikkia merestä jokeen nousevia lohia. Todennäköisesti viime kesänä jokeen nousi vähintään 20 000 lohta enemmän kuin mitä kaikuluotaimissa havaittiin, Romakkaniemi toteaa.

Viime kesänä kudulle nousseista lohista valtaosa oli kaksi vuotta meressä viettäneitä, painoltaan 4–9-kiloisia lohia. Näitä vuonna 2019 merivaelluksensa aloittaneita lohia on odotettavissa runsaasti jokeen myös ensi kesänä, jolloin kalat ovat kasvaneet 9–15-kiloisiksi.
Vaellussiikojen keskikoko ja saaliit pienentyneet

Tornionjoen vaellussiian saaliit ja siikojen keskikoko ovat huolestuttavasti pienentyneet, ja kutuvaelluksen ajankohta on siirtynyt myöhemmäksi 1980-luvulta lähtien. Todennäköisimpinä syinä havaittuun kehitykseen pidetään korkeaa kalastuspainetta sekä merellä että joella, kasvanutta hyljekantaa ja siian poikasistutusten loppumista vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Tornionjoen uhanalaiset meritaimenkannat näyttäisivät hiukan elpyneen, mutta vuotuinen runsausvaihtelu on suurta. Suomessa meritaimenkannat ovat heikoimpia Perämereen laskevissa joissa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/meritaimenen-lisaantyminen-onnistui-kohtalaisesti).

Luke ja Ruotsin maatalousyliopisto arvioivat vuosittain Tornionjoen vaelluskalakantojen tilaa ja antavat suosituksia kantojen hoitotoimiksi. Uusin arviointiraportti löytyy täältä:

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2022

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.3.: https://mmm.fi/-/suomi-ja-ruotsi-sopivat-taydennyksia-tornionjoen-tulevan-kalastuskauden-kalastusmaarayksiin

Neuvottelut Tenojoen kalastusmääräyksistä jatkuvat – esitys lohenkalastuksen kiellosta lausunnoille

Julkaistu: 02.04.2022 10:58

Suomen ja Norjan neuvottelut Tenojoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä ovat pitkittyneet. Kalastusmääräyksiä on jouduttu tarkastelemaan uudelleen lausuntopalautteiden pohjalta molemmissa maissa. Etenemisvaihtoehdoksi on nousemassa se, että lohenkalastus esitetään kiellettäväksi.

Ensimmäinen neuvottelutulos, jossa kalastusmääräyksiin haettiin muutosta valtioneuvoston asetuksella, oli lausunnolla 28.3.2022 saakka. Lohikantojen erittäin huonon tilanteen vuoksi lohenkalastukseen esitettiin voimakkaita rajoituksia. Lohenkalastusta olisi kuitenkin haluttu sallia lyhyeksi ajaksi, jotta voidaan ylläpitää Tenojoen lohenkalastuskulttuuria tärkeimmillä pyydyksillä. Muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksista oli samalla huolehdittu, joten Tenolla voisi kalastaa ensi kesänä muita kaloja kuin lohta hieman sallivammilla määräyksillä kuin vuotta aiemmin.

Norjassa lähes kaikki lausunnonantajat vastustivat esitystä lohenkalastuksen sallimisesta pariksi viikoksi. Suomessa ongelmaksi nousi se, että esitetyt lohen kalastusrajoitukset olivat sen verran laajat, että ne tulisi toteuttaa lain tasoisina eikä lievemmissä rajoituksissa käytäntönä olleen valtioneuvoston asetuksen kautta.

Suomen ja Norjan viranomaiset joutuivat toteamaan saatujen lausuntojen perusteella, että edellytyksiä poikkeuksia koskevan pöytäkirja allekirjoittamiseen ei ollut maaliskuun loppuun mennessä, vaan maiden on sovittava ratkaisuja varten lisäaika. Aiemmin esillä olleesta ehdotuksesta vähäisemmästä kalastuksesta ei ole ollut mahdollista saada yhteisymmärrystä, joten lohikantojen huonon tilan huomioon ottaen ratkaisua haetaan nyt lohenpyyntikiellon kautta. Biologisesti kalastuskielto on perusteltu, koska tutkimustiedon mukaan Jäämereltä palasi kohti Tenojoen vesistöä vähemmän lohia kuin vuosi sitten.

Neuvotteluihin liittyen hallituksen esitys laiksi lohenkalastuksen kieltämisestä Tenojoella vuonna 2022 lähetetään lausuntokierrokselle. Koska kalastuskausi on jo lähellä, on aikataulu poikkeuksellisen nopea. Lausuntoja pyydetään keskiviikkoon 7.4.2022 klo 14.00 saakka. Lausuntopyyntö löytyy täältä.

Muiden kuin lohen kalastusta koskevien kalastusmääräysten osalta suunnitelmissa on edetä jo sovittujen muutosten mukaisesti.

Luke: Tenojoen taimenet kasvaneet ja kanta vahvistunut

Julkaistu: 02.04.2022 10:42

Tenon taimenet. Kuva: Panu Orell / LukeTenon taimenet. Kuva: Panu Orell / Luke

Tenojoki on tunnettu lohestaan, mutta se on myös merkittävä taimenjoki. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen selvityksen mukaan taimenten keskikoko Tenojoella on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Sukelluslaskentojen perusteella taimenen kutukannat ovat vahvistuneet. Lohenkalastuksen rajoitukset vaikuttavat siten parantaneen Tenon taimenkantojen tilaa.

Tenojoelta saaliiksi saatujen taimenten koko on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana niin verkko- kuin vapakalastuksessa.

− Vielä 1980-luvulla saalistaimenet painoivat keskimäärin selvästi alle yhden kilon, mutta 2000-luvulla keskipaino on ollut 1,5 kilon tuntumassa. Keskikoon kasvu on hiljalleen jatkunut aina viime vuosiin asti, ollen nykyisin noin 1,7 kg, kertoo asiantuntija Jan-Peter Pohjola Lukesta.

Tenon taimenkantojen biologisessa rakenteessa on tapahtunut selviä pitkäaikaismuutoksia. Saaliissa 1980–1990-luvuilla varsin yleisesti esiintyneet pienet, yhden merikasvukauden taimenet ovat lähes kadonneet ja useamman kasvukauden isommat yksilöt ovat lisääntyneet. Tämä osaltaan selittää Tenon taimenen keskikoon kasvua.

Samaan aikaan vähintään kertaalleen kuteneiden taimenten osuus on voimakkaasti kasvanut. Taimenet vaikuttavat kalastuspaineen laskiessa kasvavan suuremmiksi ja ne selviytyvät kutemaan aiempaa useampaan kertaan. Myös Tenon vuosittaiset taimensaaliit ovat säilyneet vakaalla tasolla, vaikka kalastusta on voimakkaasti leikattu. Viimeisen kymmenen vuoden vuotuinen keskisaalis on ollut 3300 kg.

Kaikuluotauksilla ja sukelluksilla uutta tietoa taimenmääristä

Taimenen kutukannat ovat sukelluslaskentojen perusteella vahvistuneet 2000-luvulla Tenon keskijuoksun pienissä sivujoissa. Kantojen runsastuminen kiihtyi erityisesti 2010-luvun jälkipuoliskolla.

Vastaavasti kaikuluotauslaskennoilla on saatu uutta tietoa Tenon latvoille, Inarijokeen, nousevista taimenmääristä. Niitä on viime vuosina noussut noin 300–400 kpl vuodessa. Telemetriatutkimusten perusteella Inarijoki on Tenon tärkeimpiä taimenen lisääntymisalueita. Taimen lisääntyy sen pienissä sivujoissa ja -puroissa, myös sellaisissa, joissa lohi ei lisäänny lainkaan.

Uusia kalastusmahdollisuuksia?

Samaan aikaan, kun taimenkannat ovat vahvistuneet, Tenon kalastusta lohikantojen suojelemiseksi on rajoitettu aivan viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän. Mahdollisuus taimenkantojen kasvun jatkumiselle on siten entistäkin parempi.

− Taimenen kalastuksen lisäämiselle voi Tenojoessa olla potentiaalia, erityisesti joen alajuoksulla, lohen keskeisimmän nousukauden jälkeen elo-syyskuussa, Pohjola kertoo

Taimenen kalastuksen mahdollinen laajentaminen on järjestettävä niin, että se ei lisää loheen kohdistuvaa kalastusta. Toiminnan vaikutuksia taimenkantojen tilaan on seurattava tarkasti. Lisäksi taimenkantojen tilan seurantaohjelmaa olisi kehitettävä rinnan taimenen kalastusmahdollisuuksien laajentamisen kanssa.

Suomi ja Ruotsi sopivat täydennyksiä Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksiin

Julkaistu: 30.03.2022 17:05

Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä, jotka tulevat voimaan 1.6.2022. Kalakantojen vahvistamiseksi kalastusmääräyksiä on viime vuoteen verrattuna täydennetty.

Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. Neuvottelujen pohjana käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa selvitystä.

Siian kalastuskuolleisuuden vähentämiseksi sekä Tornionjoen luonnonvaraisen siikakannan vahvistamiseksi sovittiin rajoituksista siian lippopyyntiin (kalastus pitkävartisella haavilla) ja kulkuverkkokalastukseen. Lippopyynti on merkittävin pyyntimuoto joessa ja kohdistuu toistuvasti koskissa pysyviin siikoihin. Tulevalla kalastuskaudella lippopyynti on kielletty joka viikko puolentoista vuorokauden ajan maanantaista kello 00.00 tiistaihin kello 12.00. Siian kulkuverkkokalastuksen aloituspäivä on tänä vuonna 8.8., eli viikkoa myöhemmin kuin edellisellä kalastuskaudella.

Emolohien vahingoittumisten vähentämiseksi viehekalastus heittopainon avulla (nk. punttikalastus tai spinnflugefiske) sovittiin kiellettäväksi Kukkolankoskella molemmin puolin valtionrajaa sekä Matkakoskella Suomen puolella 10.6. alkaen (karttakuvat alueista). Valvontahavaintojen perusteella lohet tarttuvat tässä pyyntimuodossa usein suun ulkopuolelta ja merkittävä määrä lohista karkaa mahdollisesti vahingoittuneina, mikä on alkukaudella nousevien arvokkaiden emolohien suojelun kannalta vahingollista. Muu viehekalastus voi näillä koskialueilla jatkua nykyrajoituksin koko kesä-elokuun kalastuskaudella.

Lohen jokeen nousun edistämiseksi sovittiin meren rysäkalastuksen (kiinteät pyydykset) aloitusta siirrettävän myöhemmäksi. Meren rysäkalastus alkaa tänä vuonna 17.6. entisen 11.6. sijaan, mitä Suomi on pitkään tavoitellut. Lohen rysäkalastus alkaisi kuitenkin 17.6. jo keskiyöllä, eli 12 tuntia nykyistä aiemmin. Näin lohen rysäkalastus alkaisi Ruotsissa samanaikaisesti Perämeren eri säätelyalueilla.

Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastaminen rysillä aikavälille 11.-16.6. sallittaisiin vain poikkeusluvalla niille harvoille kaupallisille kalastajille, jotka aiemmin ovat ilmoittaneet kyseisestä saaliista. Tämä on merkittävä tiukennus Ruotsin aiempaan käytäntöön ja vähentää rysien käyttöä ja sen vaikutusta lohen nousuun ennen lohenkalastuksen alkua.

Pöytäkirjoilla sovitut määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.

Myös tänä kesänä Tornionjoella on käytössä sähköinen saalisilmoitusjärjestelmä, jonka kautta kalastaja voi ilmoittaa saaliinsa digitaalisesti esimerkiksi kännykällä tutkimus- ja tilastointikäyttöä varten.

Meritaimenen lisääntyminen onnistui kohtalaisesti

Julkaistu: 04.03.2022 09:14

Vuonna 2021 kesänvanhoja poikasia oli monin paikoin runsaasti, mutta osassa jokia poikastiheydet olivat edelleen huolestuttavan alhaisia. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa vuosittain tehtävillä sähkökoekalastuksilla alkuperäisten meritaimenkantojen poikastiheyksiä.

Suomenlahden seurantakohteista Mustajoella ja erityisesti Ingarskilanjoella kesänvanhojen poikasten keskimääräiset poikastiheydet olivat hyvällä tasolla. Mustajoella tiheys oli 29 yksilöä/100 m² ja Ingarskilanjoella 67 yksilöä/100 m². Ingarskilanjoella paikallisen suojeluyhdistyksen tekemät kutu- ja poikasaluekunnostukset ovat selvästi vaikuttaneet positiivisesti poikastiheyksiin. Myös Sipoonjoen sivupuroissa ja Espoonjoella poikasteiheydet olivat kohtalaisen hyviä. Sen sijaan Mankinjoella ja Siuntionjoella tilanne oli heikko.

Vantaanjoella ei ole säilynyt alkuperäistä meritaimenkantaa, mutta sinne kotiutettu meritaimen lisääntyy nykyisin menestyksekkäästi. Alimmassa sivupurossa Longinojassa kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys oli 90 yksilöä/100 m². Longinojan taimenen poikasia on viime vuosina sirutettu pit-merkeillä alasvaelluksen seuraamiseksi. Alustavien tulosten perusteella poikasia vaeltaa pois Longinojasta aina runsaiden vesisateiden aikana, myös keskellä talvea. Päiväkohtaisia havaintoja voi seurata Longinojan online-sivuilla: https://kalahavainnot.luke.fi/longinoja. Myös monissa muissa Suomenlahden kotiutuskohteissa poikastiheydet olivat hyviä.

Pohjanlahden alueella alkuperäisten meritaimenkantojen seurantaa tehdään Tornionjoen vesistön sivujoissa, Naamijoella, Äkäsjoella, Pakajoella ja Kangosjoella sekä Lestijoella ja Isojoella. Parhaat kesänvanhojen poikasten keskimääräiset tiheydet olivat Äkäsjoella, jossa poikastiheys oli 23 yksilöä/100 m² ja Isojoella, jossa poikastiheys oli 10 yksilöä/100 m². Pakajoella kesänvanhoja poikasia oli kohtalaisen paljon. Kangaosjoelta kesänvanhoja poikasia löytyi vain yhdeltä koekalastetulta alueelta ja Naamijoelta ei lainkaan. Lestijoen poikastiheydet ovat jo pitkään olleet huolestuttavan alhaisia.

Lue lisää Suomenlahden meritaimenesta

Lue lisää Pohjanlahden meritaimenesta

Jäämeren ravintovarojen hupeneminen pienentää Tenon lohta

Julkaistu: 28.02.2022 22:32

Tutkimuksessa selvitettiin lohen kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia. Kuva: Panu Orell / LuonnonvarakeskusTutkimuksessa selvitettiin lohen kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia. Kuva: Panu Orell / LuonnonvarakeskusSuomalainen tutkijaryhmä osoitti geneettisten tutkimusmenetelmien avulla lohen mereisten ravintovarojen muutoksen vaikuttavan Tenon lohen koon pienenemiseen. Myös muutokset lohen kalastuksessa Tenojoessa ovat yhteydessä lohen kokoon.

Tuore Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Tenojoen lohen koon pieneneminen on yhteydessä sekä lohen kalastukseen Tenojoessa että epäsuorasti kalastukseen Jäämerellä, jossa lohen tärkeää ravintokohdetta, villakuoretta, on kalastettu voimakkaasti. Villakuorekannan koko on vaihdellut rajusti viime vuosikymmeninä, ja kannan vaihtelu on yhteydessä Tenon lohen sukukypsyysikää säätelevän geenin muutoksiin. Heikkojen villakuorekantojen aikana lohien koko pienenee.

”Kasvatetun lohen tuotannossa rehuna käytetyn villakuoreen kalastus vaikuttaa epäsuorasti Tenon lohen geneettiseen muutokseen ja koon pienenemiseen”, sanoo professori Craig Primmer Helsingin yliopistosta. ”Viime aikoina kehitys on kulkenut kohti muiden proteiinilähteiden käyttöä kalankasvatuksen rehuna. Tämä tutkimustulos osoittaa näiden pyrkimysten tärkeyden lohikantojen monimuotoisuuden turvaamiseksi”, jatkaa Primmer.

Muutokset Tenojoen kalastuksessa vaikuttavat lohen kokoon

Myös lohenkalastuksen muutokset Tenojoessa vaikuttavat lohen sukukypsyysikään ja kokoon. Perinteinen lohipato pyydystää erityisesti pienempää, yhden vuoden meressä kasvanutta lohta. Patopyynti on vähentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä ja samaan aikaan pienten lohien osuus on kasvanut Tenojoessa. ”Tämä tulos yllätti, koska verkkokalastuksen oletetaan yleensä pyydystävän erityisesti suurempaa lohta. Keskustelu saamelaisten kalastajien kanssa osoitti perinteisen tiedon tärkeyden: lohipadon verkon silmäkoko, pyynnin ajoittuminen sekä padon käyttö etenkin matalilla jokialueille kohdistavat pyyntiä erityisesti pienempiin lohiin”, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

”Osoitimme jo aiemmassa tutkimuksessamme, että Tenon lohen sukukypsyyden saavuttamisen ikä ja lohen koko ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana”, kertoo Yann Czorlich, artikkelin pääkirjoittaja. ”Nyt selvitettiin kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia. Keräsimme laajoja tietoja muun muassa meriveden lämpötilamuutoksista, lohenkalastuksen tehon vaihteluista ja Jäämeren kalalajien kalastuksesta, jotka yhdistettiin pitkän aikavälin aineistoihin Tenojoen lohikantojen muutoksesta.”

Tutkimuksessa hyödynnettiin Luken ainutlaatuisia seurantatietoja ja lohien suomunäytekokoelmia yli 40 vuoden ajalta. Tenojoen kalastajat ovat keränneet suomunäytteitä lohisaaliistaan 1970-luvulta lähtien. Suomunäytteistä saatiin selville lohien ikä ja koko sekä eristettiin tutkimuksessa käytetty DNA.

Tutkimusryhmä koostui Helsingin yliopiston, Luken ja Turun yliopiston tutkijoista. Tutkimusrahoitusta saatiin Suomen Akatemialta ja Euroopan tutkimusneuvostolta.

Sivu 2 / 7