Tornionjoen vesistön lohisaaliit sekä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan ns. yhteisluvan ostaneiden henkilöiden määrät 1998-2021.Tornionjoen vesistön lohisaaliit sekä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan ns. yhteisluvan ostaneiden henkilöiden määrät 1998-2021.Tornionjoen Kukkolankosken Suomen puoleiset vaellussiikasaaliit ja saalissiikojen keskipainon kehitys 1980-2021.Tornionjoen Kukkolankosken Suomen puoleiset vaellussiikasaaliit ja saalissiikojen keskipainon kehitys 1980-2021.Tornionjokeen kudulle nouseva luonnonlohikanta on ollut kasvussa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kalastuskaudella 2021 saalista saatiin 158 tonnia eli noin 23 700 lohta. Saalis on toiseksi suurin vuosikymmeniin. Vesistön meritaimenkanta on lievästä elpymisestään huolimatta yhä heikko, ja joen vaellussiikakanta on heikentynyt.

− Vesistön lohimäärän kasvun myötä myös kalastusmatkailijoiden määrä on kasvanut. Ulkopaikkakuntalaiset kalastajat kuluttivat jokivarressa yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa kesällä 2021, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Viime kesänä Suomen ja Ruotsin rajajoella lohenkalastukseen oikeuttavan luvan lunasti 13 300 henkilöä, joista noin 12 000 henkilöä saapui kalaan jokivarren kuntien ulkopuolelta. Ulkopaikkakuntalaiset kalastivat keskimäärin kuuden päivän ajan ja saivat tänä aikana saaliikseen keskimäärin yhden lohen.
Seurantajakson kolmanneksi suurin nousulohimäärä

Napapiirin tuntumassa Kattilakoskella sijaitsevissa Luken kaikuluotaimissa havaittiin viime kesänä noin 93 000 lohta, mikä on 13-vuotisen nousulohiseurannan kolmanneksi suurin määrä. Pienimmät vuotuiset nousulohimäärät, noin 20 000 lohta, ajoittuvat vuosille 2010–2011. Huppuvuosina 2014 ja 2016 seurannassa laskettiin noin 100 000 lohta vuodessa.

– Nousulohiseurannnassa ei havaita kaikkia merestä jokeen nousevia lohia. Todennäköisesti viime kesänä jokeen nousi vähintään 20 000 lohta enemmän kuin mitä kaikuluotaimissa havaittiin, Romakkaniemi toteaa.

Viime kesänä kudulle nousseista lohista valtaosa oli kaksi vuotta meressä viettäneitä, painoltaan 4–9-kiloisia lohia. Näitä vuonna 2019 merivaelluksensa aloittaneita lohia on odotettavissa runsaasti jokeen myös ensi kesänä, jolloin kalat ovat kasvaneet 9–15-kiloisiksi.
Vaellussiikojen keskikoko ja saaliit pienentyneet

Tornionjoen vaellussiian saaliit ja siikojen keskikoko ovat huolestuttavasti pienentyneet, ja kutuvaelluksen ajankohta on siirtynyt myöhemmäksi 1980-luvulta lähtien. Todennäköisimpinä syinä havaittuun kehitykseen pidetään korkeaa kalastuspainetta sekä merellä että joella, kasvanutta hyljekantaa ja siian poikasistutusten loppumista vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Tornionjoen uhanalaiset meritaimenkannat näyttäisivät hiukan elpyneen, mutta vuotuinen runsausvaihtelu on suurta. Suomessa meritaimenkannat ovat heikoimpia Perämereen laskevissa joissa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/meritaimenen-lisaantyminen-onnistui-kohtalaisesti).

Luke ja Ruotsin maatalousyliopisto arvioivat vuosittain Tornionjoen vaelluskalakantojen tilaa ja antavat suosituksia kantojen hoitotoimiksi. Uusin arviointiraportti löytyy täältä:

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2022

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.3.: https://mmm.fi/-/suomi-ja-ruotsi-sopivat-taydennyksia-tornionjoen-tulevan-kalastuskauden-kalastusmaarayksiin

Pin It