Maisemalohestusta parhaalla joella

 

Kahden kesän kokemuksella Tenon uusista säännöistä voi sanoa, että syteen mentiin. Euroopan parhaan lohijoen rannat ammottavat tyhjyyttä. Tilaa on riittävästi niin lohille kuin niiden pyytäjillekin. Ennen Tenon ja Inarijoen varsilla oli runsaasti perhokalastajia, jotka vaihtoivat kuulumisia ja mielipiteitä kalastuksen lomassa. Nykyisin nuo sosiaaliset istunnot ovat vähissä.

Eikä ihme, sillä yöaikaan painottuvan lohen perhokalastuksen väsyttämät Utsjoen rahantuojat kummeksuvat nykysääntöjä jokseenkin yksikseen. Lupien hinnat eivät niinkään karkota kalastajia muualle, vaan aika, jolloin saa joella viihtyä vavan kanssa. Saisihan tuolla luvalla kalastaa edelleen koko vuorokauden, jos asiaa mietittäisiin vielä uudelleen.

Niistä saaliskiintiöistä on puhuttu jo vuosia ja taas vuosia. Niitä ei tullut. Kyllä yksi lohi lupaa kohden riittäisi. Ja se takaisi paremmin lohen elämän kuin rajoitettu aika ja rajoitetut lupamäärät. Nämä kaksi rajoitusta lyhentävät lähinnä kalastusmatkailuyrittäjien elämänkaarta.

Nykyisellään Tenolla ja Inarijoella voi harrastaa lähinnä maisemalohestusta. Sekään ei ole hassumpaa, sillä silmille riittää kyllä ihasteltavaa.

Silti sääntöä pitää parantaa.

  

Veli-Matti Saksi