Laaja uusi tutkimushanke dokumentoi kahden arktisen joen, Näätämön (FI/NO) ja Ponoin (Kuola, Venäjä) olevan rajujen ilmastonmuutoksen vaikutusten kourissa. Tiede- ja seurantahanke, jota rahoitti NEFCO (www.nefco.org), kokosi yli 9,000 datayksikköä sekä alkuperäiskansojen tietoja havainnoista. Esimerkiksi sääaineistoja kerättiin Venäjän puolelta vuodesta 1863 alkaen.

Näätämöllä koettiin mittaushistorian lämpimin kesä. Vedenlämpötilat lähestyivät lohikalojen kannalta kriittisiä rajoja (24 C). Vainosjoen osavaluma-alueella kolttasaamelaiset löysivät lompoloista laajoja piileväesiintymiä. Vaikka analysoitu vedenlaatudata neljältä vuosikymmeneltä osoittaa, että Näätämö on vielä erämainen, puhdas vesistö, ovat ravinne- ja kiintoaineskuormitukset nousussa. Lisäksi valuma-aluetta rasittavat jokiuomien perkaukset ja kutualueiden menetykset.

PonoijokiPonoijokiPonoi on Venäjän Kuolan suurimpia lohijokia. Kesällä 2018 valuma-alueella mitattiin ennätyslämpötiloja. Maastossa oli runsaasti metsäpaloja. Neuvostoliiton aikana istutetut kyttyrälohet ovat laajentaneet kutualueitaan. Venäjän tiedeakatemian aineistoja hyödyntäen hankkeessa voitiin tunnistaa keski-Ponoilla jo yli 2 asteen keskilämpötilan nousu vuoden 1980 jälkeen.

Hanke yhdisti onnistuneesti alkuperäiskansojen tietoa tieteeseen. Laajojen erämaisten jokien tilasta kerättiin uutta seurantatietoa esimerkiksi kalastoseurannalla, haastatteluilla, kartoituksilla ja videotallennuksin. Kolttasaamelaiset ovat ennallistaneet taimenen ja harjuksen kutualueita osana mukautumistoimiaan. Koneen säätiö tuki tätä osana ”Miltä Sopu Näyttää” -hanketta 2017.

Kesäkuussa käynnistetty Landscape Rewilding in Finland -ohjelma on saanut merkittävän lisätuen Koneen säätiöltä, 200,000 €. Euroopan investointipankin, Rewilding Europe -säätiön ja OSK Lumimuutoksen ohjelma luo uusia hiilinieluja, ennallistaa soita ja metsiä sekä estää vesistökuormitusta. Se käynnistettiin kesäkuussa 2018.

Ensimmäisten kuukausien aikana ennallistamistoimien piiriin on saatu noin 350 hehtaaria. Kesään 2019 mennessä tavoitteena on 600 ha. Vuoteen 2030 ohjelmassa on tavoitteena ennallistaa 50,000 hehtaaria metsiä ja kosteikoita sekä suoluontoa.

”Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan välittömästi uusia, laajoja toimia. Ohjelmamme ennallistaa suomalaista suoluontoa sekä metsiä. Suot ja luontaiset metsät tarjoavat turvapaikkoja eliöstölle, kuten uhanalaisille linnuille muutoksen keskellä”, toteaa dosentti Tero Mustonen, joka on myös yksi IPCC:n AR6 -selvityksen pääkirjoittajista. Ohjelman toimenpiteitä kohdistetaan myös vahvistamaan Näätämö-joen valuma-alueen tilaa.

Loppuraportti löytyy täältä.

Tiedote: Lumimuutos Osuuskunta

Pin It