Simojoki. Kuva: Mika Viitanen

Simojoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava patoamaton lohijoki. Sen ainutlaatuinen lohikanta on nyt historiallisen heikolla tasolla, mutta yhteistyöllä tilannetta voidaan parantaa. Tapio Palvelut Oy käynnistää yhdessä laajan toimijajoukon kanssa monivuotisen, nyt jo yli 300 000 euron rahoituksen keränneen hankekokonaisuuden, jossa valuma-alueen vedenpidätyskykyä palautetaan ennallistamalla soita ja toteuttamalla vesiensuojelurakenteita. Tavoitteena on parantaa veden laatua ja lohen elinvoimaa sekä rakentaa “Simojoki-malli” – valtakunnallisesti toistettava toimintatapa vesienhallintaan.

Simojoen ongelmien juurisyy ei ole itse joessa vaan valuma-alueella. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jolta sade ja sulamisvedet laskevat Simojokeen. Simojoen valuma-alue koostuu pääasiassa jokea ympäröivistä metsistä ja soista. Laajojen ojitusten vuoksi vesi ei pidäty soihin, vaan virtaa nopeasti jokeen. Tämä lisää kuormitusta ja aiheuttaa voimakkaita virtaamavaihteluita. Ojitusten seurauksena myös humus, rauta ja kiintoaine kulkeutuvat herkemmin vesistöihin. Tammikuussa 2026 käynnistyvän hankkeen tavoitteena on palauttaa valuma-alueen luontainen vedenpidätyskyky hidastamalla valuntaa ja pidättämällä vettä hallitusti, jotta joen tila lohen lisääntymisjokena paranee.

Vuonna 2026 selvitetään tärkeimmät kuormituslähteet ja laaditaan tiekartta tuleville vuosille

Vuonna 2026 hankkeessa selvitetään koko Simojoen 3 160 neliökilometrin valuma-alueelta, mistä kuormitus ja virtaamavaihtelut tulevat ja mihin toimet kannattaa kohdistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valuma-alueesta muodostetaan tilannekuva ja kuormitusselvitys, joissa tunnistetaan ne paikat, joista vesi ja sen mukana kulkeva aines pääsee nopeimmin ja suurimpina määrinä vesistöihin.

Tuloksia täydennetään maastokäynneillä sekä keskusteluilla maanomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa, jotta kohteet ovat myös käytännössä toteuttamiskelpoisia. Tulosten pohjalta laaditaan vuosille 2026–2030 tiekartta, joka kokoaa yhteen tärkeimmät ennallistamis- ja vesiensuojelutoimet, niiden oikean järjestyksen ja suuntaa antavan aikataulun.

“Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on varmistaa, että teemme oikeita asioita oikeissa paikoissa. Selvitämme koko valuma-alueen tasolla, mistä kuormitus syntyy ja mihin toimet kannattaa kohdentaa. Vuonna 2026 teemme myös jo muutamia näyteikkunakohteita, jotta työ näkyy konkreettisesti ja opit saadaan heti käyttöön, kun toimintaa laajennetaan tulevina vuosina”, toteaa ennallistamisasiantuntija Matias Virta Tapio Palvelut Oy:sta.
Monivuotinen panostus Simojoen tulevaisuuteen

Hankkeessa laadittava tiekartta vuosille 2026–2030 tekee työn etenemisestä suunnitelmallista ja antaa selkeän perustan jatkohankkeille, päätöksenteolle ja kumppanien väliselle yhteistyölle. Sen avulla valuma‑alueen vedenpidätyskykyä voidaan vahvistaa vaiheittain ja vaikuttavasti. Tiekartan aineistot julkaistaan avoimesti, jotta samaa ”Simojoki-mallia” voidaan soveltaa myös muilla valuma‑alueilla.

”Simojoki on kansallisesti arvokas joki, ja sen tilan parantaminen vaatii pitkäjänteistä, yhdessä tehtävää työtä. Tiekartta antaa meille selkeän suunnan useiksi vuosiksi eteenpäin, mutta sen toteutuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja sitoutuneita toimijoita. Toivotammekin mukaan lisää kumppaneita – maanomistajia, paikallisia toimijoita ja organisaatioita – jotta tämän ainutlaatuisen jokialueen ekologinen tulevaisuus voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla”, kannustaa asiakkuusjohtaja Eero Mikkola Tapio Palvelut Oy:stä.
Yhteistyökumppanit avainasemassa Simojoen ennallistamisen onnistumisessa

Hanke on saanut 140 000 euroa EU:n maaseuturahoitusta Lapin ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Lapin elinvoimakeskus. Tällä rahoituksella tehdään paikkatietoanalyysi, kuormitusselvitys ja tiekartta vuosille 2026–2030 sekä hankkeen ensimmäisen vaiheen osallistaminen ja viestintä. Lisäksi eduskunnan valtiovarainvaliokunta on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron määrärahan vuoden 2025 budjetista.

Myös kumppanien rahoitus ja sitoutuminen ovat välttämättömiä, jotta suunnitelmat muuttuvat näkyviksi toimiksi ja työ voi jatkua monivuotisena. Mukana yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat jo Simon kunta, Visit Simo, Rapala, Tornator Oyj, Mhy Lappi, Simonkylän Maa- ja Vesialueiden Osakaskunnat, Simojoen Nousulohi ry, WWF Suomi ja Lapinkoski Oy.

”Simojoki yhdessä -hanke tukee kuntastrategiaa ja on ainutlaatuinen yhteistyöhanke, joka on herättänyt positiivista kiinnostusta. Toivomme, että hanke etenee hyvässä myötävirrassa”, kommentoi Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Tapio Palvelut Oy vastaa hankkeen koordinoinnista ja asiantuntijatyön kokonaisuudesta: Tapio kokoaa tietopohjan, toteuttaa KUNNOS-paikkatietoanalyysin ja kuormitusselvityksen, tekee tarvittavat maastotarkastukset sekä laatii tiekartan vuosille 2026–2030. Tapio koordinoi myös osallistamista ja viestintää yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa.

Simojoki yhdessä ‑hankkeen eteneminen, tulokset ja ajankohtaiset kuulumiset julkaistaan hankkeen omalla verkkosivulla. Pysy mukana ja seuraa päivittyvää tietoa osoitteessa: www.tapio.fi/projektit/simojoki

Hankkeen onnistuminen vaatii monenlaisia kumppaneita. Kannustamme erityisesti yrityksiä, järjestöjä sekä paikallisia toimijoita ottamaan yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää hankkeen tavoitteista ja yhteistyön mahdollisuuksista!